Kevytretkeilyssä puhutaan usein erilaisista ”painoluokista”. Nämä ovat jossain määrin hyödyllisiä termejä kuvaamaan sitä, minkälaisella varustuksella ollaan liikkeellä. Erilaiset painoluokat tulee suhteuttaa olosuhteisiin, eikä lähteä sokeasti tavoittelemaan jotain tiettyä kategoriaa. Ei ole myöskään väärin retkeillä painavalla rinkalla, sillä kaikki on reissun tavoitteesta kiinni. Seuraavissa kategorioissa puhutaan repun peruspainosta. Peruspaino tarkoittaa repun painoa ilman ruokaa ja polttoainetta. Peruspainossa ei ole mukana myöskään päällä olevien vaatteiden painoa.
Tavallinen varustus: Mikäli varustus on kasattu ilman erityistä ymmärrystä tai huomiota tavaroiden painosta, on se tavallisesti 10-25 kg välissä. Tämä on tyypillinen ”perinteinen” erävarustus, jonka varmasti jokainen vaeltaja on kokenut jossain vaiheessa harrastustaan. Päivämatkat tällaisella varustuksella ovat tyypillisesti 10-20 kilometriä.
Kevytvarustus määritellään useimmiten alle 7 – 9 kg peruspainoksi, eli repun painoksi ilman ruokia ja polttoainetta. Tällä painolla varustuksen keveyteen on jo käytetty systemaattista huomiota, ja turhia esineitä on jätetty pois. Harrastusvälineiden, kuten järjestelmäkameran tai kalastusvälineiden, mukaan ottaminen nostaa painon helposti tähän kategoriaan, vaikka muu varustus olisi ultrakevyt. Tällaisella repulla päivämatkat ovat tyypillisesti 20-30 km.
Ultrakevyt varustus määritellään tiukasti alle 4.5 kg peruspainoksi. Suomessa alle 5.5 kg peruspainon repusta voi kuitenkin hyvällä omallatunnolla puhua jo ultrakevyenä. Tässä kategoriassa jokaisen esineen painoon on kiinnitetty tarkkaa huomiota, ja kaikki varusteet ovat kevyimmästä päästä. Hyvin valittu ultrakevyt varustus on kuitenkin vielä sangen riittävä syksyisellä lapinvaelluksella.
Noin 4.5 kg on usein optimipiste, jonka jälkeen alemman painon eteen joutuu tekemään jo uhrauksia mukavuudesta. Nämä uhraukset ovat harvoin järkeviä, sillä saavutettava lisähyöty on pieni. Karaistuneet konkarivaeltajat vaeltavat vähäsateisella Pacific Crest Traililla noin kolmen kilon peruspainoilla, usein tinkien ylimääräistä makuualustan paksuudesta, sadehousuista ja kamerasta. Päivämatkat ultrakevyellä repulla ovat tyypillisesti 30-45 km.
Superultrakevyt varustus (Super ultralight, SUL) on hyvin minimalistinen varustus suotuisiin olosuhteisiin. Peruspaino on alle 2.5 kg. Varusteina käytännössä pieni tarppi, ohut patja ja retkipeitto, pakattuna kevyeen reppuun. Hyvin harva tekee oikeita vaelluksia superultrakevyellä varustuksella. Usein superultrakevyet vaellukset on tehty enemmän testimielessä, ja niillä haetaan rajoja sekä itsestä että varustuksesta. Hyvin kevyt varustus mahdollistaa myös useamman päivän pituisen polkujuoksun eli juoksuvaelluksen.
Oliko sinulla tällä kuvassa olevalla reissulla jalassa ihan perus juoksutrikoot ja shortsit niiden päällä? Mites kombo toimi mielestäsi?
Tällä reissulla toimi erinomaisen hyvin. Lisäkerroksena oli Montane Minimus -kuorihousut, jotka olivat päällä kylmemmässä illassa ja sateella. Trikoiden hyvä puoli on niiden todella nopea kuivuminen kahlausten ja tihkusateen jälkeen, ja ne eivät myöskään ole märkänä erityisen epämiellyttävät päällä (kuten esim. iholle liimautuvat tuulihousut ovat). Shortsit on lähinnä taskujen ja lisälämmön takia, ja paremmilla taskuilla olevat shortsit ovatkin hakusessa. Tällä hetkellä hyvältä housusysteemiltä tuntuu tuo trikoot + shortsit sekä kevyet tuulihousut (esim. Montbell Dynamo) ja sadehame, jotka samalla painolla kuin kuorihousut olisivat huomattavasti monipuolisemmat.
Suuri etu esim. softshelleihin verrattuna tällä systeemillä on nopea kuivuminen, jolloin kuivia housuja voi käyttää nukkuessa.
Niin, ja hyttysaikaan trikoot sitten eivät toimi :D. Permetriinillä käsittely auttaa tiettyyn pisteeseen, mutta ei aivan täysin.
Toki repun paino vaikuttaa päivämatkaan, mutta mimmoisia matkoja kevytvarustuksella oliskaan tullut tehtyä, kun 70-luvulla mentiin lantiovyöttömällä 27 kilon rinkalla kumisaappaat jalassa muttamakin kerta 45 km päivämatkoja. Retkitoveri vaimon kannustuksesta…