Usein aloittelevilla retkeilijöillä on turhan paljon vaatteita mukana. Kun kokemusta karttuu, ymmärtää olosuhteet ja omat tarpeensa paremmin, ja osaa varautua vain tarvittavilla vaatteilla. Vaatteiden karsiminen ja keventäminen onkin yksi merkittävä painonsäästökeino. Muistan erään kylmän aamun Hammaskairassa, kun minulla oli kaikki repussa olevat vaatteet päällä. Saattaisi ajatella että tilanne oli tukala, mutta oikeasti myhäilin tyytyväisenä siitä että kerrankin mukana ei ollut turhia vaatteita.
Kevytretkeilijät kategorisoivat vaatteensa päällä pidettyihin ja repussa oleviin vaatteisiin. Raja on tietenkin häilyvä, sillä sateen alkaessa repussa olevasta vaatteesta tulee päällä pidettävä vaate. Jako on kuitenkin merkityksellinen siksi, että pääasiallisesti repussa oleva vaate lisää repun peruspainoa ja hartioihin kohdistuvaa painetta. Päällä oleva vaatteet jakautuvat tasaisesti ympäri kehon painopistettä ja ovat siksi huomattavasti kevyempiä kantaa. Kategorisointi on myös johtanut loputtomaan vitsailuun siitä, lasketaanko taskussa oleva kännykkä puetuksi painoksi (ei lasketa!).
Kevytretkeilijä varustautuu muutamalla tarkasti valitulla kerroksella. Näitä ovat:
- Vaelluskerros
- Sadekerros
- Leiri- ja nukkumiskerros
Vaelluskerros on päällä lähes koko ajan. Sen tulee hengittää, leikata tuulta, kuivua nopeasti ja lämmittää kosteanakin. Tyypillinen vaelluskerros on aluskerraston paita ja ultrakevyt tuulitakki ylävartalossa sekä lyhyet alushousut ja kevyet softshell- tai tuulihousut alavartalossa. Päässä on kevyt juoksulippis. Näiden lisäksi on kylmimpiin ilmoihin lisukkeena fleece-paita, pipo ja hanskat.
Sadekerroksen tarkoituksena on estää sateen kylmentävä vaikutus, ja pitää vaelluskerros kuivana (tai ei ainakaan läpimärkänä). Tyypillinen sadekerros on ultrakevyt hupullinen kuoritakki, sadehame tai kevyet sadehousut ja kevyet kuorikintaat. Myös sadeviitta voi toimia kevytretkeilijän vaihtoehtoisena sadekerroksena.
Leiri- ja nukkumiskerroksen tarkoituksena on pitää vaeltaja kuivana ja lämpimänä leirissä ja nukkuessa. Tyypillisiä vaatteita tässä kerroksessa ovat kevyttoppatakki, kuivat nukkumissukat, pakastepussit kuivan sukan ja märän kengän väliin sekä kuiva kerrasto tai ainakin kerraston housut.
Tämä on hyvä kolmijako, ja erillisillä kerroksilla joka kategoriassa pääsee vielä mukavasti ultrakevyisiin peruspainoihin. Tiukemmin grammaa viilatessa näiden eri kerrosten rajat alkavat hämärtyä: kuoritakki korvaa tuulitakin ja paksumpi fleece-paita tai active insulation -takki korvaa sekä erillisen kevytuntuvatakin että ohuen fleecen. Nämä tapahtuvat kuitenkin mukavuuden kustannuksella.
Vaelluksella vaatehygienian hoito tapahtuu mielestäni pesemällä eikä vaihtamalla. Alle viikon vaelluksella vaatteita ei tarvitse useinkaan pestä, ellei ole sattunut hörppäämään vettä purosta jonka yläjuoksulla on poronraato. Yli viikon pituisella vaelluksella vaatteita voi pestä ja kuivata autiotuvassa tai auringossa. Ultrakevyet tekniset vaatteet kuivuvat melko nopeasti. Tarpeen vaatiessa pestyt vaatteet voi myös kuivata kävellessä päällä, mutta märkiä vaatteita ei kannata pitää nukkuessa.
