Varusteet

Retkipeitot: kuinka paljon untuvaa riittää?

Tein pientä vertailua siitä, mitkä ovat eri valmistajien ilmoittamat lämpötila-arvot tietyn untuvamäärän sisältävälle retkipeitolle. Retkipeiton lämpimyyteen vaikuttavat tietenkin myös muut asiat kuin untuvan määrä. Tässä joitakin niistä:

Lämpökaulus on untuvalla täytetty putki peiton kaulaosassa. Myös useimmissa talvimakuupusseissa on sama ominaisuus. Lämpökaulus vähentää lämmön karkaamista kaula-aukosta, sillä kaulus eristää aukon paremmin ja pitää kaulan alueen lämpimänä. Tämä on retkipeitoissa hieman harvinaisempi ominaisuus, mutta ainakin monissa Katabatic Gearin peitoissa kaulus löytyy.

Differential cut tarkoittaa sitä, että peiton ulkokangas on leikattu tilavammaksi kuin sisäkangas. Tämä mahdollistaa untuvan paremman kuohkeuden, sillä ulkokangas on väljempi. Tämä ominaisuus on ainakin Katabatic Gearin ja Nunatakin peitoissa.

Leveys vaikuttaa lämpimyyteen, sillä leveämmän peiton saa syvemmälle käyttäjän alle. Leveämpi peitto on erityisen tärkeä kyljellään nukkujalle, sillä kylkiasennossa nukkuja on “korkeampi” ja kylkiasento sulkee pienemmän pinta-alan retkipeiton ala-aukosta kuin selkäasento.

Pituus vaikuttaa lämpimyyteen tietyissä tapauksissa. Ensinnäkin retkipeiton on oltava riittävän pitkä, että se sulkeutuu järkevästi kaulan kohdalla ilman että jalkopäädyn untuva puristuu. Toisekseen pään yli ulottuva retkipeitto on lämpimämpi kuin kaulalle ulottuva, sillä sen voi kyljellä nukkuessaan vetää pään yli. Toisaalta näin pitkä peitto alkaa olla jo samanpainoinen kuin makuupussi.

Kosteudensietokyky vaikuttaa peiton lämpimyyteen ensimmäistä seuraavina öinä. Hydrofobinen untuva säilyttää pidempään kuohkeutensa myös kosteana. Päällikankaalla voi myös olla vaikutuksensa kosteudensietoon.

Jalkaosan ratkaisu vaikuttaa varpaiden lämpimyyteen. Narulla kiristettävä jalkopää on kylmempi kuin umpinainen. Lisäksi jalkopäädyn tulee olla riittävän tilava, etteivät varpaat paina untuvaa kasaan.

Untuvakoteloiden rakenne voi vaikuttaa lämpimyyteen. Sivu- ja pystysuuntaisilla koteloilla on omat kannattajansa. Suurin merkitys on sillä, miten hyvin untuva pysyy nukkuessa oikeassa kohdassa. Sivusuuntaisissa koteloissa untuvaa voi siirtää kylkien kohdalta keskelle, mutta toisaalta se voi nukkuessa hieman valua takaisin kylkiin. Pystykoteloissa untuva pysyy varmasti käyttäjän päällä, mutta toisaalta kyljissä olevaa untuvaa ei saa nostettua.

Untuvan fill power -arvo vaikuttaa suoraan lämpimyyteen, sillä korkeamman fill-power-arvon untuva on lämpimämpi.

Tässä seuraavassa kuitenkin artikkelin pihvi, vertailu siitä, minkä lämpötila-arvon mitkäkin valmistajat ilmoittavat tietyn untuvamäärän peitolle. Pyrin valitsemaan tähän kaikilta valmistajilta 850 fill power -täytteellä olevan peiton, mutta kaikilta sellaista ei kuitenkaan ollut saatavissa. Alla myös havainnollistava kuvaaja, jota tuijottelemalla todennäköisesti löytää sen itselle sopivimman täyttömäärän. Ja kuten yllä huomioitu, untuvan määrän lisäksi lämpimyyteen vaikuttavat myös muut tekijät.

Taulukon arvot siis untuvamääriä grammoina. Vasemmassa laidassa on valmistajan ilmoittama lämpötila ko. peitolle.

pituus 195 183 178 fits to 183 182 191 ? 183
leveys 140 137 137 132 140 147 ? 157
fill power 850 fp 850 fp 900 fp 850 fp 850 fp 900 fp 850 fp 950 fp
F C Cumulus Enlightened Equipment Nunatak Katabatic UGQ Therm-a-rest REI Feathered Friends
40 F 4,4 263 250 218 224 238
4 150
0 250
30 F -1 350 318 289 297 250 300 328
25 F -3,8 394 365
-4 350
22 F -5,5 380
20 F -6,6 438 411 378 350 417
-7 450

 

7 thoughts on “Retkipeitot: kuinka paljon untuvaa riittää?

  1. Mitä noi lämpötilat siis ovat? Comfortteja? Limittejä? Sisältääkö oletuksia vaatetuksesta?

    1. Hyvä kysymys, ainoa valmistaja joka ilmoittaa retkipeitolle Comfort- ja Limit-arvot on Cumulus, jolla tuossa taulukossa on käytetty Limit-arvoa. Jenkkivalmistajat ilmoittavat vain yhden arvon, joka omasta mielestäni on hengeltään enemmän Limit- kuin Comfort-arvo. Tulkinta hieman vaihtelee eri valmistajien välillä, ja esimerkiksi EE:n arvot ovat nykyään todella konservatiivisia. Erilaiset tulkinnat olivatkin yksi motivaattori katsoa tuota hieman tarkemmin.

  2. Syksyllä tuli hankittua Marmot Hydrogen -pussi, ja odotin saavani siitä hyvän UL-pussin vielä pieneen pakkaseenkin. Marmot lupaa pussin limit-arvoksi -4,8 astetta, mutta ensimmäistä yötä pussin kanssa ulkoillessa ihmettelin, kun pussi tuntui kylmältä jo muutamassa pakkasasteessa. Kylmän yön jälkeen aloin tutkailemaan untuvutäytteiden määrää ja totesin menneeni Marmotin lämpötilalupausten mukana katsomatta sen tarkemmin pussin täytteen määrää.

    Tuo artikkelin taulukko on kyllä hyvä ja antaa hienosti suuntaa siitä, mitä peitoilta voi odottaa tietyllä täytteen määrällä ja vastaava olisi hieno myös makuupusseista. Hydrogenissa on täytteenä 320 grammaa FP800 untuvaa. Comfort rajaksi sanotaan 0,9 astetta ja limitiksi -4,8. Esimerkiksi Cumuluksen pussi samalla täytöllä kertookin limitiksi 0 astetta, ja jos halutaan päästä Marmotin ilmoittamiin lukuihin, tarvittaisiin Cumuluksen pusseihin täytettä jo reilu 100 grammaa enemmän. Taitaa olla Marmotilla lämpötilarajoissa vähän sellaista kuuluisaa Amerikan Lisää.

    Pussi kyllä toimii hienosti, nyt on sen rajat saatu selvitettyä. Kevät, kesä ja syksy mennään varmasti kovaa, mutta kun elohopea painuu pakkasen puolelle, täytyykin keksiä jo vähän lämpimämpää kampetta.

    1. Hyvä kommentti, juu nämä ovat aina vähän hankalia. Pussin lämpimyys on oikeastaan viimeinen mistä kannattaa grammoja viilata, ja kuitenkin on tosi helppo päätyä ostamaan liian kylmä pussi jos ei kiinnitä tosi tarkkaa huomiota ja selvittele asiaa. Olen myös huomannut, että jostain syystä tosi monella on ensimmäisellä Lapin vaelluksellaan liian kylmä pussi, itseni mukaan lukien. Makuupussien kauppaaminen ei siis ihan vielä ole siellä missä pitäisi. Muutenkin, pyrin itse menemään comfort-arvojen mukaan, koska usein jos mennään kohti limittiä, niin itsellä kylmä alkaa jo selvästi hiipiä. Talvella tämä on vielä merkittävämpää, kun limitin ja comfortin väli on suuri.

  3. Jep näitä lukuja ja muita ominiasuuksia joutuu kyllä tutkailemaan. Ehkä niin on paraskin vaikka menisi vuosi parikin jos hinnat on 300-400 € luokkaa. Jos kevytretkeilijä ostaa 500€ pussin ja siinä onkin 3/4 vetoketju saattaa äkkiseltään olla virhe koska sitten voi olla hankalampi käyttää tai mahdoton käyttää lömpövaatetuksena puhumattakaan jos siinä ei olekaan kummassakin päässä omaa vedintä vetoketjulle. Jos oikein olen ymmärtänyt niin täkillähän tämä ei onnistu lainkaan riippuen keleistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.