Makuualustat ovat varuste, joissa monet kevytretkeilijät menevät herkästi liiallisuuksiin painon säästössä mukavuuden kustannuksella. Pitkän matkan vaeltajien kulttuurissa makuualustan koko ja paksuus usein yhdistetään vaeltajan kokemukseen ja karskiuteen. Makuualustat ovat usein se, joka luo ulkopuolisten silmään kuvan askeetikosta. Torsopituiset alustat ja kolmen millin solumuovit aiheuttavat kauhistuneita katseita.
Kuitenkin jopa ultrakevyeen peruspainoon pääsee helposti erittäin mukavalla ja lämpimällä makuualustalla. Pienimmät ja ohuimmat alustat ovat usein niille, jotka haluavat tiristää viimeisetkin painot repustaan, ja samalla testata omia rajojaan. Usein heillä on myös useiden satojen ulkona vietettyjen öiden karaisema kylmänsietokyky, ja sisätyöläiseen verrattuna huomattavasti enemmän ruskeaa rasvaa tuottamassa lämpöä.
Kevytretkeilijät käyttävät pitkälti kahdenlaisia alustoja: solumuovisia ja puhallettavia ilmapatjoja. Itsestään täyttyvät ilmapatjat ovat painavampia kuin puhallettavat, ja siksi harvoin kevytretkeilijän valinta. Erillisen pumpun vaativat alustat ovat myös liian painavia.
Ilmapatja on solumuovialustaa pehmeämpi ja siksi mukavampi. Se on painoonsa nähden hieman lämpimämpi ja pakkautuu kompaktimpaan tilaan kuin solumuovialusta. Solumuovi taas on puhkeamaton ja siksi varmatoiminen. Sitä voi käyttää helpommin istuinalustana tauolla, ja sen uskaltaa tuoda nuotion viereen kylkipaisteesta nautiskeluun. Solumuovialusta on myös ilmapatjaa edullisempi.
Makuualustojen eristävyyttä mitataan R-arvolla. Sulan maan lapinvaelluksella alustan eristävyyden tulisi olla vähintään n. 2,5 ja talvivaelluksella 5–8. Kahta patjaa päällekkäin käytettäessä R-arvot yksinkertaisesti ynnätään yhteen.
Ylivoimaisesti suosituin makuualustamerkki kevytretkeilijöiden keskuudessa on pitkään ollut Therm-a-Rest. Jokin seuraavista Therm-a-Rest -malleista yleensä löytyy kevytretkeilijöiden varustelistalta:
- Z-Lite SOL (410 g, R-arvo 2,6). Z-Lite SOL on monen tunnistama keltainen haitarimallinen solumuovialusta, jossa on toisella puolella lämpöä heijastava alumiinipinnoite. Alusta on kapeahko, ja useimmat lyhentävät sitä jonkun verran painosäästön vuoksi. Siinä on munakennomainen rakenne, joka lisää eristävyyttä mahdollistaen silti jonkinmoisen pakkautuvuuden. Alustaa kannetaan usein repun ulkopuolella sen ison koon takia. Kiinalaisissa verkkokaupoissa myydään vastaavanlaisia alustoja esim. Naturehike -tuotemerkillä hyvin huokeaan hintaan.
- Neoair Xlite Regular (340 g, R-arvo 3,2). Xlite on jo pitkään ollut erittäin suosittu kolmen vuodenajan puhallettava alusta. Regular-versio on täyspitkä sopivan kapea alusta.
- Neoair Xlite Small (230 g, R-arvo 3,2). Xlite Small on torsopituinen versio edellisestä. Jalat ja pää tulevat yli patjasta. Suosittu alusta päättäväisten grammanviilaajien keskuudessa.
- Neoair Xtherm Regular (430 g, R-arvo 5,7). Xthermin paino–lämpö-suhde on erittäin hyvä. Xlite-malliin verrattuna yhdeksälläkymmenellä grammalla saa melkein tuplaten lisälämpöä. Xtherm on monikäyttöinen patja, joka toimii hyvin ultrakevyistä vaelluksista hyisen kylmiin talviolosuhteisiin.
- Neoair Uberlite (250 g, R-arvo 2). Uusin, kevein ja hentoisin Neoair. Matalan eristävyyden takia yhdistetään usein ohueen solumuoviin, jolloin saavutetaan molempien hyödyt. Ei yhtä kestävä kuin muut Neoairit.
Neoair-alustoissa on sisällä lämpöä heijastava foliorakenne, joka rapisee hieman kuin sipsipussi. Tämä häiritsee joitakin, mutta useimpia, itseni mukaan lukien, ei. Rapina on myös uudemmissa vuosimalleissa vähentynyt. Foliorakenne ei ole herkkä kosteudelle, ja patjan voi siksi täyttää puhaltamalla.
Suomalaisilla retkeilijöillä on paljon käytössä myös Exped-merkin ilmapatjoja, ja erityisesti Synmat-sarjan kuitutäytteellä olevia patjoja. Paino-lämpö-suhde ei kuitenkaan Expedin patjoissa ole yhtä hyvä kuin Neoaireissa, ja ne tarvitsevat lisäksi pumppupussin, koska hengityksen kosteus vaikuttaisi kuidun eristävyyteen. Lähimmät verrokit ovat Exped Synmat HL M (365 g, R-arvo 3,3) ja Synmat HL Winter M (430 g, R-arvo 5,0).
Mitä makuualustaa tosi sissit sitten käyttävät? Torsopituinen alusta on usean kokeneen kevytretkeilijän valinta. Jaloissa on torsoon verrattuna vain vähän pinta-alaa, joka tulisi eristää maasta. Lisäksi useimmat kantavat mukanaan istuinalustaa, joka laitetaan yöksi reisien alle. Pään alle ei tarvita patjaa, sillä siellä käytetään retkityynyä. Torsopituiset alustat sopivat erityisen hyvin selällään nukkujille, sillä selällään jalkojen ”tippuminen” alustalta häiritsee vähiten. Jotkut eivät kuitenkaan saa kunnolla nukuttua torsopituisella alustalla, jolloin kannattaa mieluummin palata täyspitkään kuin kärsiä.
Mikäli on minimalistisella patjalla liikenteessä, kannattaa kaikki tavaransa hyödyntää lisäeristeenä. Vedenpitävää karttaa, ruokapusseja, istuinalustaa, EA- ja korjauspussiaan sekä etenkin reppuaan voi hyödyntää lisäeristeenä esimerkiksi jalkojen alla. Samalla voi virnistellä sille, että käyttää makaronia makuualustana.
Minimalistisista alustoista suosittuja ovat Neoair Xlite Small, Z-lite SOL kuuteen paneeliin typistettynä ja Gossamer Gear Nightlight. Vannoutuneet fakiirit käyttävät ohuen ohuita Gossamer Gear Thinlight -solumuoveja.
Useimmilla kevytretkeilijöillä on mukana myös solumuovinen istuinalusta, mikäli ei kanna solumuovista makuualustaa repun ulkopuolella kätevästi saatavilla. Istuinalusta pitää takapuolen kuivana leirissä tai tauolla istuskeltaessa.
Hyvä yhteenveto. Itse olen viime aikoina käyttänyt comboa jossa NeoAir S ja pätkä solumuovista Thermarest Ridgerestia. Yhteispaino alle 400g. Minulle tuo on ollut hyvä kompromissi mukavuuden, käytettävyyden, hajoamisriskin ja painon välillä.
Itselläni on pätkäisty ja toisesta päästä kavennettu RidgeRest, 230g. Riittää pluskeleillä ihan hyvin, jalkojen ja pään alle löytyy repusta aina jotakin, tai reppu. Retkityynyä (joka mainitaan) en ymmärrä ollenkaan. Aina on varavaatetta mytyksi asti. Joskus olen keikkunut yön jäätiköllä ylävuoristokenkien sisäkenkien päällä; toinen hartian alla ja toinen lonkan. Seuraavana päivänä tuli tehtyä silloinen Suomen korkeusennätys, joten kai sitä oli jotenkin tullut levättyäkin.
Yksi pikkuvinkki jota harva tuntuu älyävän: jos on talvella liikkeellä kahdella solumuovialustalla, niin niitä ei kannata panna yksinkertaisesti päällekkäin, vaan taittaa alempi kaksin kerroin välille hartia – lonkka. Silloin saa kolminkertaisen eristävyyden sinne missä sitä tarvitaan, pää ja jalat hoituvat kyllä yhdelläkin alustalla.
Retkityyny on itselle melko tärkeä, koska (ultrakevyessä) repussa ei oikeastaan ole vaatteita mytyksi asti. Nyrkin kokoisesta kuoritakista tulee huono tyyny. Olen kokeilut ruokapussien käyttöä tyynyä, joka paremman puutteessa menettelee. EA- ja korjauspussia ei oikein viitsi käyttää, kun pillerit liiskaantuvat ja ompeluneula tulee korvasta läpi. Kun tyyny ei painakaan juuri mitään, niin se on hyvien yöunien väärti.
Kuin tilauksesta olohuoneessa vino pino muutamanlaista vaahtomuovia. Säästy petauspatja raatelulta. Otin siitä heti 3 erilaista. Tuntuma äkkiseltään kuin olisi premium sänky kovalla lattialla. Toki tilanne muuttuu kun kannat vaikka 12km rinkaa, mutta toistaiseksi mun rinkka onkin painanut liikaa. Rinkan saa kevennettyä niin ei makuuasennossa teityt pisteet selkäpuolela reagoi kovuuteen niin herkästi. Mutta uskoisin että tuolla vaahtomuovisysteemillä pääsee loistavaan tulokseen ja kaikki palat painaa yhteensä vain 450g ilman lopullista optimointia jota voi vissiin tehä reilustikin ja on täysin mahdollista ettei kaikkia palsia etes tarvitse. Ja juurikin se että nuita voi leikata tilanteen vaatiessa itse piikkipaikalla kun puukko vain on matkassa. Uskoisin että kun mittaa nuo tiiviiksi puristettuna tuo paino hivenen tippuu ja se tippuu vielä kun tietää paljonko tuota tavaraa tarvitsee.
No tuota systeemiä tullu nyt testattua. Ei mikään hyvä kokemus. En tiedä reagoiko keho ei tietoisella puolella tuohon alustan muhkuraisuuteen vaikkei sitä itse tiedostakaan joten unta ei taho tulla mikä sinällään paha juttu. Tosin on vielä melkoinen arvoitus se että kumpi vaikuttaa oikeasti nukkumiseen enemmän, kannettu paino vaiko nukkuma-alusta. Onko kellään jo nyt kokemusta aivokopassa sen verran että tietäisi sanoa kovan rasituksen jälkeisestä nukkumisesta onnistuuko se edes ilmatäytteisellä patjalla? Tuo rasitus tietysti kansallispuistoissa eri juttu kun siellä ei voi yöpyä missä vain joten taukojakaan ei tule pidettyä niin herkästi.
Onko tietoa nuista ilmatäytteisten makuualustojen painoistakun tuppaa olemaan niin että saattaa jopa ilmoittaa reilusti alakanttiin. Tarkoitan niinkuin yleensä saattaapi olla. Jos synmat HL M lite painaa 350g niin onko tuo ihan todellinen paino? Mietinnässä miltei saman verran tilaa vievät halti lite 500 pump jota saa jopa täältä kainuusta hyllystä sekä sitten tilaamalla tuo synmat ja hintaero noin 100-150€. Painoero jos ilmoittamisiin luottamista noin 140. Hintaa katsoen taipuisin tuohon haltiin. Kuitenkin kun voisi sitten jättää kesällä pois kaikki muut makuualustat ja ilmatäytteisen alle vain jotain sen verran ettei pukee ihan pienistä niin ei pääse paino siltikään jäämään entiseen tai sen yli. Haltin saa 50€.
Katsos ostin dd hammockin kevyttarpin jonka ilmoitettu paino on 230g mutta hup se olikin 260g ilman pussia. Tuohan ei ole paha paino siltikään ja tuota kevyempää ei ole tarvis etsiä mutta jos katselee tuotteiden hintoja ja tekee valintoja siltä pohjalta ja huomioiden saatavuuden lähempää niin tarkemmat painotiedot olisi kyllä hyvä juttu. Haltin pääsen puntaroimaan prismassa hedelmävaa-alla mutta tuo symatin paino olisi täysi arvoitus tuohon hintaan.
Kannattaa hommata se Neoair Xlite vaan. Se on todettu hyväksi kerta toisensa jälkeen. Ei tarvi useampaan kertaan ostaa sitten.