Varusteet

Teltta: Loivat seinät vai jyrkät seinät?

Pyramiditarppi kuten MLD Duomid on suhteellisen loivaseinäinen. Kuva: Teemu Saloriutta, Luonnonvalo.net

Tämä teksti sai inspiraationsa Dan Durstonin erinomaisesta kirjoituksesta, jossa hän perusteli X-Mid -teltan paino-tilavuussuhdetta. 

Kevyen vaellussauvojen varaan pystytettävän teltan tai tarpin valinnassa on tehtävä väistämättömiä kompromisseja. Yksi näistä on teltan seinien kaltevuuskulma. Teltan seinät ovat joko suhteellisen loivat tai jyrkät. Molemmissa on etunsa ja haittansa.

Loivat seinät: Hyviä esimerkkejä loivaseinäisistä ultrakevyistä telttoista tai tarpeista ovat esimerkiksi Mountain Laurel Designsin Trailstar sekä pyramiditarpit, kuten MLD Duomid (arvostelu) tai Locus Gear Khufu. Loivien seinien etuna on hyvä tuulenkestävyys, sillä loiva seinä on vähemmän suorassa kulmassa tuulta vasten, jolloin voimavektori kangasta vasten on pienempi. Esimerkiksi Trailstar on painoonsa nähden hyvin tuulenkestävä, etenkin matalaksi pystytettynä, kuten tässä. Vastaavalla tavalla myös yksinkertaisen suorakulmion muotoisen tarpin voi pystyttää matalaksi, jolloin sen seinät ovat loivat.

Suurimpana haittana loivissa seinissä on alareunaan jäävä tyhjä tila. Koska makuupussi ei saisi koskea teltan seiniin (tai se kastuu kondenssivedestä), on loivaseinäinen majoite tehtävä isommaksi kuin jyrkkäseinäinen. Tämä lisää hieman painoa jyrkkäseinäiseen verrattuna. Alareunan tyhjä tila on myös melko hyödytöntä: se ei lisää istumakorkeutta tai juuri muuta oleskelutilaa. Jotain tavaraa alareunaan voi laittaa.

Toisena haittana loivissa seinissä on lumen kasaantuminen teltan päälle. Tämä ei tietenkään ole ongelma, jos retkellä ei ole odotettavissa lunta. Erittäin loivareunainen majoite, kuten Trailstar, kuitenkin litistyy lumen painosta väistämättä. Tämä kumuloituu vielä edellisen haitan kanssa, sillä lumen paino vähentää tilaa juuri siellä missä sitä tarvittaisiin: jalkopäädyssä ja pääpäädyssä.

Lumi painaa pyramiditarpin seiniä alas.

Jyrkät seinät: Jyrkkäseinäinen teltta on luonnollisesti edellisten vastakohta. “Jyrkkä” on ehkä tässä hieman vahva sana, mutta seinät ovat kuitenkin pystymmässä kulmassa kuin edellä mainituissa teltoissa. Jyrkkyyttä teltan seiniin saadaan kahdella tapaa:

  1. Lisäämällä toinen vaellussauva toiseksi keskisaloksi (esim. Durston X-Mid, Sierra Designs High Route, HMG Dirigo tai Tarptent Stratospire)
  2. Lisäämällä hiilikuituisia tukisauvoja joko teltan lakipisteeseen (esim. Zpacks Plexamid ja Tarptent Aeon Li)
Tarptent Stratospire Li. Kaksi vaellussauvaa ja hiilikuituiset tukisauvat alakulmissa (pieni kolmio) lisäävät tilavuutta.

Useissa kahden sauvan teltoissa seinien kaltevuus on välimuoto näistä: kaksi seinää on jyrkkiä ja kaksi loivia. Hyvä esimerkki on Tarptent Notch, jossa kaksi seinää ovat hyvin loivia, mutta niiden pinta-ala on pieni lumen kerääntymisen välttämiseksi.

Jyrkkäseinäisten telttojen suurimpana etuna on tilavuus. Paras tilavuus-painosuhde teoreettisella teltalla olisi puolipallon muoto. Puolipallo minimoi tarvittavan kankaan suhteessa saavutettavaan tilavuuteen. Vaellussauvojen varaan pystytetyssä teltassakin mahdollisimman puolipallomaisessa teltassa on paras tilavuus-painosuhde. Käytännössä pitää ottaa huomioon myös ompelusaumojen ja tarvittavien kiilojen paino, jolloin puolipallo ei enää ole kaikista optimaalisin, mutta toimii hyvän peukalosääntönä.

Kupoliteltta on lähinnä puolipalloa, mutta siinä on mukana aina kaarien paino, jolloin se ei tietenkään ole yhtä kevyt kuin vaellussauvojen varaan pystytettävä teltta.

Jyrkkäseinäisten telttojen hyvänä puolena on se, että tilavuutta saadaan usein juuri sinne missä sitä tarvitaan. Näitä ovat katon korkeus istuttaessa ja aiemmin mainitut jalkopääty ja pääpääty. Tämä auttaa paljon makuupussin kosteuden hallinnassa ja lisää teltan miellyttävyyttä. Monissa Tarptentin teltoissa on myös teltan alakulmissa tukisauvat, jotka lisäävät tilavuutta alaosassa.

Jyrkät seinät ovat tuulelle alttiimpia. Hyvänä esimerkkinä on Sierra Designs High Routen kaksi lähes pystysuoraa seinää, jotka ovat sen akilleen kantapää. Mikäli tuuli kääntyy yöllä kohti pystysuoria seiniä, on teltta huomattavasti alttiimpi kaatumiselle kuin loivia seiniä kohti puhaltaessa.

Useimmat telttadesignit väistävät tämän kuitenkin hyvin, ja jokaisessa seinässä on riittävää loivuutta, ja tuulen suuntaan tarkoitetussa seinässä yleensä vähän enemmän. Lumi luonnollisesti kasaantuu jyrkkäreunaisen teltan päälle vähemmän.

Pyramiditarppi Liesjärven kansallispuistossa.

Loppujen lopuksi olen melko vakuuttunut Durston X-Midin suunnitteluprosessista ja sen taustalla olleesta huolellisesta pohjatyöstä. Se tuntuu aika erinomaiselta kompromissilta seinien jyrkkyyden suhteen, ja vaellussauvoja on ainakin itsellä aina kaksi mukana. Telttaa saanee vielä muutaman päivän tilattua Drop.com -sivulta, toimitus ensi keväänä. Hintalaatusuhde on ainakin erinomainen. Itse odottelen vielä yksikerroksista DCF-versiota, sillä pärjäilen joka tapauksessa omalla Duomidilläni sangen mainiosti.

5 thoughts on “Teltta: Loivat seinät vai jyrkät seinät?

  1. Jälleen kysymyksien kanssa täällä 😀

    Olen erittäin kiinnostunut hommaamaan Dan Durstonin X-Midin, mutta lueskelin kommentteja ja arvosteluja niin aika moni toivonut umpinaista sisätelttaa meshin sijasta kondensaation vuoksi. Sellainen on ilmeisesti ainakin suunnitteilla niin mitä mieltä olet, että kannattaako odottaa vai pärjääkö tuolla nykyisellä mesh-versiolla Suomen keleissä ympärivuoden?

    1. Nääh, itse ottaisin kyllä mesh-sisäteltan joka tapauksessa. Hyvä telttavalinta.

      1. Saako kysyä minkälaisin perustein päätyisit mesh-sisätelttaan? Onko kyseessä vain grammojen säästö vai umpinainen hyöty ole kovin merkittävä kylmässä tai kovassa tuulessa. Lähinnä kommentien perusteella varsinkin Brittien saarilla on tuota umpinaista toivottu ja uskoisin heillä olevan aika samantyyppiset kelit kun Suomessa.

        Kiitos taas ja hyvää joulua!

        1. Lähinnä painonsäästö, mutta myös ahtauden tunne ja se, että jos kangasvalinta ei osu ihan nappiin, niin kondensaatio tulee sisäteltan pinnalle, mikä onkin sitten huonompi homma. Näin käy esimerkiksi monissa Hillebergin sisäteltoissa, ja X-midin kokoisessa pienessä sisäteltassa tuo tarkoittaisi sitä, että makuupussi kastuu varmasti.

          Tietenkin jos sisäteltan kangasvalinta on fiksu, eli hyvin kevyt ja hyvin hengittävä niin miksei, se pitäisi ainakin lumen paremmin loitolla. Saa nähdä muutenkin, jos/koska X-Midistä tulee uusia versioita, esimerkiksi DCF-malli.

          1. Sellainen alaosasta ohutta kangasta, yläosasta sääskiverkkoa -rakenne olisi ehkä yleistoimivin. Vielä niin että ovi olisi lähes kokonaan tai kokonaan verkkoa, niin ei tule klaustrofobinen olo. Itsellä on ollut täysin verkkoa olevia sisätelttoja (pohjaa lukuunottamatta), ja vähänkin viileämmällä kelillä niistä tuulee ikävästi sisälle suoraan makuupussin kylkiin.

            Takavuosien suositussa Hubba HP-teltassa muuten lähes kokonaan nylonia ollut sisäteltta oli valmistajan mukaan kevyempi kuin verkkorakenteinen, mutta toinen syy oli tietysti parempi kurjan kelin sieto. Mutta joo, se kondensoitui päädyistä, ja niin tekee Hillen Enanikin. Toisaalta sisäteltassa oli merkittävästi lämpimämpää kuin ulkopuolella.

Vastaa käyttäjälle Ossi Määttä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.