Talvimakuupussin valinta on talvimakuualustan valinnan ohella hieman mysteeristä. Tämä on ymmärrettävää, sillä mikään ei ole niin ikävää kuin yrittää nukkua liian kylmissään pakkasen puremassa erämaassa. Makuupussit ovat myös kalliita.
Yleinen periaate (ja usein myös budjettia helpottava tekijä) on kahden makuupussin käyttö. Hyvänä pääperiaatteena on pitää ulompana makuupussina synteettisellä kuitutäytteellä olevaa pussia, eikä untuvapussia. Tämä johtuu kastepisteestä. Pakkasilmassa nukuttaessa kastepisteen lämpötila on makuupussin sisällä, lähellä uloimman makuupussin ulko-osaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kehosta yöllä haihtuva kosteus tiivistyy nesteeksi makuupussin sisälle. Pitkällä talvivaelluksella tämän huomaa jään kertymisenä ulompaan pussiin. Untuva on tunnetusti herkkä kosteudelle, ja lässähtää kastuessaan, ja lässähtänyt pussi ei lämmitä. Synteettinen sietää kosteutta paljon paremmin, ja tämän takia synteettisiä pusseja suositaan ulkopusseina.
Yksi pussi olisi kevyempi kuin kaksi, sillä päällikankaita ja vetoketjuja tarvitaan vain yhdet. Voiko sitten yhdellä makuupussilla selvitä talviolosuhteissa? Voi, joissakin tilanteissa ja joillakin taktiikoilla:
- Yksi pussi on kokonaan synteettistä kuitua (usein tällaiset ovat kuitenkin hyvin painavia ja huonosti pakkautuvia)
- Reissu on riittävän lyhyt jolloin pussi ei ehdi vielä kastua paljon
- Reissun voi keskeyttää helposti mikäli pussi ei enää lämmitä
- Pussi on alkuun ylimitoitettu
- Pussia pääsee kuivailemaan esim. autiotupaan
- Pussia pääsee kuivailemaan esim. aurinkoiseen ja lämpimään perusleiriin akklimatisoitumista odotellessa
- Pussin pienentynyt lämmittävyys hyväksytään ja kompensoidaan esim. taukovaatteilla, kuumavesipullolla tai kärsimisellä
Kuinka monta yötä yhdellä untuvapussilla pötkii? Tämä riippuu lämpötilasta ja ilmankosteudesta, mutta hyvällä aamutuuletuksella sanoisin että n. 3-5 päivää. Hyvin kostean untuvapussin henkiin herättäminen kenttäolosuhteissa on todella hankalaa, joten kuivailuvaihtoehtojakin kannattaa hyödyntää mahdollisimman tiuhaan. Joka tapauksessa makuupussi(t) kannattaisi tuulettaa aina aamuisin, jotta mahdollisimman paljon kosteutta saadaan haihtumaan.
Kuinka lämmin makuupussi talvivaellukselle Lappiin tarvitaan? Oma suositus on miehille Comfort-arvo n. 22-25 miinusta ja naisille n. 25-32 miinusta. Tällaisissa Limit-arvo on 28-35 välillä, ja hengissä selviää vielä kovissakin pakkasissa. Makuupussien yhdistämisessä seuraava taulukko Enlightened Equipmentiltä on joksenkin suuntaa-antava.
Makuupusseja yhdistettäessä kannattaa myös huomioida muutama yksityiskohta, joita kolmen vuoden ajan makuupusseissa ei ole. Tärkeimpänä mielestäni ovat hartialukko ja vetoketjun myötäisesti kulkeva sen eristävä untuvapötkö. Hartialukko tarkoittaa kaulan ympärillä olevaa untuvakauluria, joka talvimakuupusseissa useimmiten on. Tämä estää lämmön holahtamisen kasvoaukosta pois.
Makuupusseja yhdistettäessä hyvänä pääperiaatteena on valita toinen noin nollakeleihin sopiva, toinen hieman kylmempään (-10 ja -20 välillä) soveltuva. Tyypillisesti tällaisen kombinaation paino on n. 2-3 kg. Mikäli oman yhdistelmän paino on vähemmän kuin 2 kg, kannattaa vielä varmistaa, että tietää mitä on tekemässä. Olen itse käyttänyt esimerkiksi itse käyttänyt yhdistelmää, jossa on n. 2 kg kuitupussi ja 1 kg nollakeleihin soveltuva untuvapussi. Tämä yhdistelmä on pomminvarma ison kuitupussin johdosta, mutta on melko painava ja tilaa vievä. Olen nukkunut tällä heräämättä läpi -29 C ja -28 C öiden.
Kevytretkeilijä miettii tietenkin myös retkipeiton soveltuvuutta talviolosuhteisiin. Useimmiten käytetty ratkaisu on synteettisen retkipeiton yhdistäminen -5 ja -20 C välillä nukuttavaan makuupussiin. Tämä ratkaisu on käytössä myös pohjoismaisilla kevytretkeilijöillä kuten Jörgen Johanssonilla ja Kenneth Shaw:lla. Retkipeiton voi kiinnittää leuan kohdalta alla olevaan untuvapussiin vaikkapa hakaneulalla (kannattaa varoa kuitenkin ettei tee untuvanmentäviä reikiä, vaan pistää kohtaan jossa ei ole untuvaa)
Ultimaattisin kevytratkaisu olisi tietenkin kahden retkipeiton yhdistelmä, tai jopa yksi superpaksu retkipeitto. Ensimmäinen näistä oli käytössä Justin Lichterillä ja Shawn Forrylla heidän pitkällä PCT-talvivaelluksellaan. Tosin osan matkaa myös toinen heistä käytti makuupussia alempana pussina.
En ole itse (vielä) vakuuttunut kahden retkipeiton ratkaisusta koville pakkasille, koska epäilen että peiton ja makuualustan välistä karkaa liikaa lämpöä harakoille kovilla pakkasilla. Superpaksuja retkipeittoja ei edes oikein valmisteta. Pienemmissä pakkasissa tämä kuitenkin saattaa olla hyvä ratkaisu, mutta vaatii myös hyvän hupun.
Taukovaatteiden käyttö talvimakuupussissa on kaksipiippuinen juttu. Jos ne ovat kosteat, ei niitä kannattaisi pitää makuupussia kastelemassa. Nukkuminen parka päällä kostuttaa myös sitä pikkuhiljaa, jolloin eristävyys laskee. Kuitenkin taukovaatteiden käyttö on hyvä keino venyttää makuupussin lämpimyyttä.
Kuumavesipullon käyttö on toinen talviunien mukavuutta lisäävä tekijä. Kaikki vesi pitää joka tapauksessa pitää makuupussissa pois jäätymästä. Usein myös aamun lähtöä nopeuttaa vesien sulattaminen jo illalla. Itse keitän kuumavesipullot käytännössä joka yöksi talvivaelluksella. Ne kannattaa mahdollisuuksien mukaan laittaa pulloeristeeseen, vaihtovaatteisiin tai muuhun eristävään, jotta lämpöä riittää mahdollisimman pitkälle yöhön.
Olen kerran myös käyttänyt ”instant-kuumavesipulloa”. Tämä tarkoittaa sitä, että olen keittänyt termospulloon kuumaa vettä yöksi, josta olen kaatanut sen suden hetkenä tavalliseen pulloon lämpöä tuomaan. Käytän itse Thermos Ultimate 0.9 l –termaria, joka ei loppujen lopuksi ole hirveän paljon tavallista pulloa ja pulloeristettä painavampi, ja pitää juoman oikeasti ainakin kaksitoista tuntia kuumana pakkasessakin. Kusipulloa voi myös pitää eräänlaisena instant-kuumavesipullona, sillä se kyllä lämmittää myös hieman.
Mitä makuupusseja suosittelen? Pidän itse monen muun ohella Cumuluksen pusseja hyvän hinta-laatusuhteen ratkaisuina. Muita hyviä merkkejä ovat mm. Marmot, Rab, ja monet muutkin. Synteettisiä retkipeittoja voi ommella itse Climashield Apexista, tai tilata esim. Mountain Laurel Designsilta, GramXpertilta, As Tucasilta, Enlightened Equipmentilta tai monelta muulta. Kannattaa huolehtia, että peitto on riittävän leveä ja pitkä makuupussin päälle (yleensä wide ja long –koot). Peitto tarvitsee myös systeemin, jolla se pysyy patjassa kiinni käännyttäessä. Tämä siksi, että makuupussin sisällä ei voi oikein kääntyä, vaan on käännyttävä sen kanssa. Peiton kiinnityssysteemin on syytä olla myös sen verran näppärä, että sen voi kohmeisilla käsillä kiinnittää.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana kannattaa lukea Jouni Laaksosen kirjoitus erävaelluksesta Inarijärvellä ennätyspakkasten (alle -50 astetta) aikaan.
Jos reissussa on mitään mahdollisuutta päätyä tupaan, suosittelen kahta pussia. On toki viihdyttävää muille seurata, miten ihminen yrittää nukkua -30 asteen pussissa +10 asteisessa tuvassa, hautumatta kypsäksi ja palelluttamatta varpaitansa.
kiravuo
Oletko koskaan testannut yhdistelmää jossa peitto onkin untuvaa? Kastepistehän tuplapussitellessa muodostuu herkästi talvella ulompaan pussiin, mutta päteekö sama jos päällimmäisenä on makuupussia vähän löyhemmin laskeutuva peitto, jossa kosteus ehkä osittain karkaa peiton reunoilta? Vai onko pussin ja peiton välillä lopulta kuitenkaan merkittävää eroa, koska melko tiivissä paketissahan molempien kanssa suurin osa yöstä nukutaan…?
Kysymys liittyy siihen, että itselläni ja varmaan monella muullakin nukkumaeristeet ovat pääosin untuvaa, ja esim. retkipeiton viehätys liittyy juuri siihen että se on makuupussia kevyempi, jolloin untuva on siihenkin looginen valinta. Omastakin kaapista löytyy kyllä synteettistä nukkumavarustetta, mutta ne ovat vanhan liiton kesämakuupusseja jotka soveltuvat mitoituksen puolesta paremmin peiton sisälle meneväksi kerrokseksi eikä toisinpäin.
Tokihan kesämakuupussin voi levitellä peittomaisesti untuvapeiton päälle, mutta siinä ei sitten ole kuminauhakiristyksiä pitämässä sitä paikoillaan.
Tarkoituksena olisi kokeilla hydrofobisella untuvalla täytettyä retkipeittoa tänä vuonna makuupussin päällä. En usko, että se on kosteuskestävyydeltä yhtä hyvä kuin synteettinen, mutta hitusen parempi kuin tavallinen untuva.
Ei peiton alta sen enempää kosteutta karkaa kuin makuupussistakaan, sillä muuten karkaisi myös lämpö. Ja etenkin talvella peitto pitäisi saada kiinnitettyä patjaan, jotta se pysyy alusmakuupussin päällä.
Kokemukseni mukaan kahta makuupussia käytettäessä päällimmäinen kannattaa levittää täkiksi suljetun sisäpussin päälle. Tällä konstilla täytteet eivät kummassakaan liiskaannu. Alapuolellahan on (toivottavasti) tarpeeksi lämmin alusta, eli siellä ei kahta pussia tarvita.
Sama koskee untuvatakkia lisäeristeenä: täkiksi, ei ylle.