Varusteet

Dyneemakomposiitti – kevyin telttakangas

Vuoden 1992 America’s Cup –purjehduskilpailun voittajilla oli käytössään salainen ase: purjekangasprototyyppi, jossa venymätöntä dyneemakuitua oli laminoitu kahden ohuen mylar-kalvon väliin. Kangas oli hyvin kevyttä, lähes joustamatonta ja viisitoista kertaa vahvempaa kuin samanpainoinen teräs. Kilpailun jälkeen patentin omistajat alkoivat valmistaa kangasta Arizonan aavikolla, antaen sille nimen ”cuben fiber” kilpailun voittajajoukkueen mukaan.

Vuonna 2005 yritys oli kasvanut kokoon, jossa se pystyi aloittamaan cubenin online-myynnin. Jo tätä ennen joukko kevytretkeilijöitä sai ostetuksi materiaalia, ja loppu on historiaa. Cubenista tuli lähes synonyymi ultrakevyelle vaellukselle, ja siitä ommeltiin varusteita naurettavuuksiin asti. Cuben oli kevyttä ja kestävää, ja sen valkoinen väri muistutti avaruussukkulaa erottaen kevytretkeilijöiden eliitin muista.

Vuonna 2015 Dyneema Corporation osti yrityksen ja antoi cubenille uuden nimen Dyneema Composite Fabric (DCF). DCF-tuotteet ovat edelleen pääasiassa pienvalmistajien tekemiä, sillä sen ompeleminen ja työstö on erilaista nylonkankaaseen verrattuna, ja vaatisi muutoksia suurten tehtaiden valmistuslinjoihin.

Dyneemakomposiitteja on olemassa erilaisia. Teltoissa käytetään pääasiassa kangasta, jossa dyneemakuitu on laminoitu kahden mylar-kalvon väliin. Repuissa käytettävässä kankaassa se on laminoitu esimerkiksi 150 denierin polyester-kalvojen väliin. Tämä siksi, että teltan ei juuri tarvitse kestää hankausta, kun taas repussa se on tärkeää.

Teltoissa DCF:n ominaisuuksia ovat keveys, venymättömyys ja kastumattomuus. DCF-kankaassa dyneemakuitu on tikkusuorassa, kun taas nylonkankaassa kuitu on kudottu, ja tämän vuoksi DCF-teltta ei käytännössä veny. Telttakankaissa tämä on negatiivinen asia, sillä DCF-teltta pitää pystyttää tarkemmin oikein, kun taas silnylon (se tavallinen telttakangas) joustaa ja sentintarkkaa pystytystä ei tarvita. Silnylonin joustavuuden takia siitä valmistetut tarpit on helpompi pystyttää eri asentoihin. Ne absorboivat myös hieman enemmän tuulen voimaa, kun taas DCF välittää kaiken voiman teltan keskisalolle ja kiiloihin.

DCF ei juuri ime kosteutta. Silnylon-telttaa pitää pahimmassa tapauksessa lähteä kiristämään yöllä sateeseen, mutta DCF pysyy kireänä kuin pianon kieli aamuun asti. Märkä silnylon-teltta painaa myös repussa satoja grammoja enemmän kuin kuiva, kun DCF-teltassa painoa tulee lisää lähinnä pinnan kosteudesta.

DCF-teltta on kevyempi kuin silnylon-teltta, mutta ero ei ole järisyttävän suuri. Painoero esimerkiksi suositussa MLD Duomid-teltassa on 110 g. Painoeroa tulee hieman lisää, koska silnylon-teltan ompelusaumat täytyy tiivistää silikoniliimalla, kun taas DCF-teltassa tätä ei tarvitse tehdä. Pakkauskoko DCF-teltassa on hieman isompi kuin silnylon-teltalla, sillä sitä ei saa rullattua aivan yhtä tiiviiksi kääröksi. Silnylon on hieman pitkäikäisempää lähinnä paremman hankauskestävyyden takia. Silnylon-teltan hinta on usein 2/3 DCF-teltan hinnasta.

Repuissa dyneemakomposiitin edut eivät ole yhtä selvät kuin teltoissa, ja modernit reppumateriaalit kuten variaatiot Xpac-laminaateista ja Robic-nylonista ovat lähellä tai jopa parempia vaihtoehtoja dyneemakomposiitille. Repuissa käytetään usein rakennetta, jossa dyneemakuidut on laminoitu 150 d polyesterkankaan (repun ulkopuolella) ja kevyemmän polyesteriin (repun sisäpuolella) väliin. Polyesterin tarkoituksena on lisätä hankauskestävyyttä, sillä teltoissa käytetty mylarkalvo ei kestä hankausta hyvin reppukäytössä.

HMG Porter 5400

Tunnettuja dyneemakomposiittireppuja ovat esim. Hyperlite Mountain Gearin reput ja Palante V2. Painoetua DCF-repuilla ei kilpaileviin materiaaleihin juuri ole, koska polyesterkangas lisää painoa. Näiden lisäksi on olemassa reppuja, jotka on valmistettu pelkästä kudotusta dyneemasta. Nämä ovat kestävimpiä reppuja mitä on olemassa, mutta samalla erittäin kalliita.

Eräs lisähämmennystä aiheuttava kangas on Dyneema X Grid. Tämä kangas näyttää usein valkoiselta ruudukolta mustaa pohjaa vasten. Sitä voi ajatella ripstop-nylonina, jossa ripstop-ruudukko on vahvaa dyneemaa. Dyneema X Grid on myös paljon käytetty reppumateriaali.

Markkinoille on tullut viime aikoina myös varusteita, joissa dyneemakuidut on yhdistetty hengittävään e-Vent –kalvoon. Tällä on saatu aikaan kevyitä mutta hengittäviä (vertaa Gore-Texiin) kankaita. Tunnetuimpia tuotteita ovat HMG:n The Shell –kuoritakki ja Locus Gear Djedi –bivy-teltta. Nämäkin tuotteet ovat selvästi kalleimmasta päästä kategoriaansa.

Mutta ovatko dyneemakomposiittituotteet hyviä ostoksia? Ne ovat selvästi kalliimpia kuin muut vastaavat tuotteet. Suurin hyöty DCF:stä on selvästi telttakankaissa, joten kannattaa aloittaa harkinta teltoista. Painoerot silnylon-telttoihin eivät kuitenkaan ole suuret, ja DCF:llä on myös haittapuolia kuten venymättömyys. Sanoisin, että silnylon on edelleen erinomainen vaihtoehto telttamateriaaliksi. Mikäli rahaa riittää DCF:ään, sillä saa hieman teltan painoa kevennettyä.

6 thoughts on “Dyneemakomposiitti – kevyin telttakangas

  1. Yksi seikka, jota kannattaa ehkä miettiä teltan osalta Cuben Fiberin ja Silnylonin välillä on, että Silnylon on hiukan kulutuskestävämpää. Ainakin näin vastasi minulle Mountain Laurel Designin Ron Bell, kun kyselin heiltä näiden kahden materiaalien eroista. Jos käyttää telttaa paljon ja myös talviolosuhteissa, niin kallistuisin Silnylonin puolelle. Ainakin mikäli tuotteen hinnalla suhteessa käyttöikään on merkitystä.

    1. Silnylon on hiukan kulutuskestävämpää, pitää paikkansa. Ei cubenkaan huono ole. Talvikäyttö on hyvä pointti: silnylon on liukkaampaa, ja esim. pyramiditeltassa lumi liukuu teltan päältä liukkaammin alas kuin DCF-kankaalta.

      1. Ja ehkä on hyvä kuitenkin täsmentää, vaikka kevyt-retkuilun äärellä ollaankin, että kumpikin (silnylon ja cuben häviävät kulutuskestävyydessä (vrt. pitkäaikainen käyttö) perinteisille laadukkaille (ja painaville) telttakankaille. Jos vuosittaista käyttöä ei ole aivan mahdottoman paljoa, niin ei tämä – kulutuskestävyys – mikään ongelma ole, mutta jos teltalle tulee käyttöä vuosittain paljon, niin asia kannattaa pitää ainakin mielessä valintaa tehdessä.

        Itse olen kallistunut (omista lähtökohdistani katsoen) Silnylonin puolelle paremman kulutuskestävyyden, talvikäytön, pakattavuuden ja tietenkin hinnan vuoksi, mutta jos arvottaa keveyttä yli kaiken, niin siinä tapauksessa DCF on myöskin kelpo valinta.

  2. Tein toissa vuonna Zpacks Duplex telttaa muistuttavan DIY projektin. Suurensin korkeutta hieman (125cm) ja väsäsin samalla sopivat hiilikuitukepit. Aika iso homma ja ei kovin halpakaan – materiaaleihin meni varmaankin 250€. Teltasta tuli kyllä hyvä ja erittäin kevyt. Käytin 0.51oz DCF (17,4g/m2!) ja ulkoteltta painaa naruineen 280g. Kaksi hiilikuitusalkoa yhteensä 131g ja titaanikiilat 6g/kpl. Eli kokonaisuus alle 450g.
    Kankaan kestävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia, mutta toisen hiilikuitusalon sain jo murtumaan nojatessani siihen kiireessä olkapäälläni. Seuraavalle kaudelle haussa vaellussauvat näiden sijaan ja sisäteltan väsääminen.
    Materiaalit ostin Zpacksilta ja Shelbyltä. Valitettavasti Zpacks ei enää myy DCF kangasta, mutta extremtextil.de toimittaa useitakin laatuja Suomeen. Valmista kaavaa teltalle en löytänyt, mutta ilmaisella SketchUp softalle homma onnistui muutaman viikon harjoittelun jälkeen…

    1. Nice! Näistä olisi siisti nähdä kuvia! Voisin tosi mielelläni pistää muiden inspiraatioksi tänne sivuille kuvia ja vähän speksejä noista ihmisten ompeluprojekteista, jos vaikka innostaisivat muitakin. Kontaktoida voi etunimi.sukunimi@gmail.com. Miten muuten teit sauman ompelemisen ja/tai teippaamisen?

  3. Aihe sopisi kyllä hyvin sinun mainioon blogiisi. Voisin pistää toki jotain kuvia ja speksejä tästä jahka saan muistiinpanoja kirjoitettua puhtaaksi.
    Saumatekniikasta vielä: DCF kankaita voi tosiaan liittää yhteen sopivalla teipillä tai ompelemalla. Itse ompelin ensin ja sen jälkeen teippasin sauman DCF teipillä. Lopputulos täysin vedenpitävä ja luja. Ompeluun kannattaa käyttää ohuehkoa neulaa ja vastaavaa lankaa, muuten kalvoon tulee turhaan isoja reikiä. Teippaus on kyllä aika pakollista sillä muuten jännityksessä lankaa repii neulanreikiä suuremmiksi ja sauman pilalle.

Vastaa käyttäjälle Ossi Määttä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.