Varusteet, Vinkit

Parhaat tulenteko­välineet retkelle

Monen kokeneen retkeilijän sytytinvalinta on Bic Mini. Tämä on myös oma valintani. Se on kevyt, luotettava ja riittoisa. Sytytin ei mene käyttökelpoiseksi kastuttuaan kuten tulitikut, ja se ei myöskään lopu niin helposti kesken. Ferrocerium-puikkoon verrattuna se on kevyempi, ja tuottaa ei pelkästään kipinää, vaan myös liekin. Sytyttimen iskuri itse asiassa perustuu samaan mekanismiin kuin ferrocerium-puikko, ja sytkärissä on pieni pala ferroceriumia sisällä.

Bic Mini ei kavahda kosteutta, ja läpimäräksi kastuttuaan sen saa suhteellisen nopeasti kuivattua kämmenen lämmössä, kainalossa tai taskussa. Toinen hyvä vaihtoehto on piezosytytin, kuten Bic Classic Electronic Lighter. Piezosytyttmen hyvänä puolena on erittäin nopea toipuminen kastumisesta, ja helpompi käyttö kohmeisilla sormilla, sillä siinä on pelkkä nappi eikä rullaa tarvitse pyöräyttää. Piezon ainoa miinuspuoli on se, että se ei toimi korkeassa ilmanalassa, joten vuoriretkille sitä ei kannata ottaa. Piezon toimimattomuus korkealla kannattaa myös huomoida mikäli on esim. lähdössä Jetboilin (jossa on integroitu piezosytytin) kanssa vuorille. Piezosytytin on myöskin isompi ja painavampi kuin Bic Mini.

Olen poistanut Bic Ministä “lapsilukon”, jotta sytytintä on helpompi käyttää kohmeisilla sormilla. Ohjevideo löytyy esimerkiksi täältä. Tämän jälkeen on syytä huomioida, että säilyttää sytytintä oikeasti lapsiturvallisessa paikassa.

Ferrocerium-puikko, Bic Classic Electronic ja Bic Mini

Bic Minin sisältö on n-butaania. Sen kiehumispiste on -1 C. Tämä tarkoittaa sitä, että talvella sytytintä kannattaa pitää taskussa ja puristaa hetki kämmenen lämmössä mikäli se ei meinaa toimia. Pidän itse aina sytytintä ja puukkoa taskussa, jotta minulla on perusselviytymisvälineet mikäli menetän repun esim. joen ylityksessä.

Sytyttimen käytössä kannattaa opetella tekniikka, jossa sytytys tapahtuu pelkällä etusormella, ja sytyttimen pohjasta pidetään kiinni peukalolla. Tämä estää sormen polttamisen, joka peukalolla sytyttäessä on usein harmina. Retkelle kannattaa valita vaalealla kuorella oleva Bic Mini, jonka nestepinnan korkeuden näkee aurinkoa vasten.

Paras tekniikka sytyttimen käyttöön retkeilyssä on sytyttää se etusormella. Tämä kannattaa harjoitella säästääkseen palaneita peukalonkynsiä.

Kolmas vaihtoehto on tulitikut. Olen itse pitänyt muutamia tavallisia tulitikkuja ja raapaisupintaa mukana hätävarana korjauspussissa. Ne eivät mielestäni ole kuitenkaan optimiratkaisu, koska voivat kastua, katketa ja loppua.

Ferroceriumpuikko on yksi vaihtoehto, mutta erityisesti hätätulenteossa sytytin on mielestäni helpompi ja nopeampi. Ferroceriumpuikko on kuitenkin varsin ehtymätön tulenlähde, ja toimii hyvin kaasu- ja spriikeittimien sytytyksessä.

Viimeisenä vaihtoehtona sytyttimeksi on plasmakaarisytyttimet ja “tohot”. Itselläni ei ole näistä kokemusta, mutta ne voivat olla varsin hyviä etenkin nuotion sytyttämisessä kosteassa metsässä. Ne eivät kuitenkaan ole yhtä luotettavia kuin kertakäyttösytyttimet ja ehtyvät helpommin. Tulenteossa näen sytyttimen roolin myös enemmän alkusytykkeen antajana esim. tuohelle tai tervakselle, en niinkään “liekinheittimenä” mikä sytyttää huonostikin rakennetun nuotion.

Toisaalta hätätilanteessa kaikki apu on tarpeen, ja en näe esim. termiittireaktioon tai magnesiumiin perustuvia hätäsytytyspaloja tyhmänä ajatuksena. Tämä siksi, että silloin kun tulta eniten tarvitsisi on se usein hankalin sytyttää. Kannattaa myös muistaa, että oikeassa hätätilanteessa on OK repiä tuohta elävästä koivusta. Hyvä tulentekotaito on tietenkin kaiken A ja O, mutta hätätapauksessa kaikki apu on tarpeen. Mitenkään ultrakevyitä nämä hätäsytytyspalat eivät ole.

Itse olen pitänyt hätätulentekoa varten mukana vanulappuja ja pienen määrän vaseliinia. Vaseliini on monikäyttöinen hiertymien hoitoon, ja olisi pitkällä vaelluksella joka tapauksessa mukana. Vanulappuun sotkettuna vaseliini on klassinen sytytysapu. Tietenkin myös kaasukeitintä tai spriitä voi käyttää nuotion sytytykseen. Kannattaa kuitenkin olla varovainen ettei käännä kaasukeitintä ympäri, sillä silloin keittimen suuttimesta valuu nestemäistä butaania ja se saattaa hulmahtaa reilusti.

Karkku, piikivi ja taula on eräisä valinta tulen sytytkseen, ja hieno tapa kerätä cool-pisteitä. Sytyttäminen vaatii hieman keskittymistä, ja usein hieman aikaakin ennen kuin on saanut tekniikan hiottua. Ainakin kaasukeittimen kanssa kannattaa lisäksi pitää mukana muutakin sytytintä, jotta kaikki kaasu ei ole valahtanut taivaalle ennen kuin on saanut tuotettua ensimmäisen kunnon kipinän.

10 thoughts on “Parhaat tulenteko­välineet retkelle

  1. Saanko esitellä vielä yhden vaihtoehdon; tuulenkestävät sytkärit. Nimensä mukaisesti ne toimivat paremmin tuulisissa olosuhteissa ja niiden sininen liekki on noin 2x kuumempi kuin vaikkapa bicin keltainen liekki. Sinisellä kuumemmalla liekillä sytyttäminen on helpompaa myös märissä olosuhteissa ja kunhan sytkärin katkaisija sen sallii niin sytyttää vois myös alaspäin ja kapeaan rakoon näppejä polttamatta.

    Suosin itse niitä malleja joiden kaasusäiliö kestää isopropaania tms. talvikaasuja, joita käytän muutenkin retkellä. Näitä malleja löytyy paljon mutta nyt on ollut vuoden verran käytössä tämä:
    https://www.aliexpress.com/item/Metal-Torch-Lighter-Cigar-Cigarette-Smoking-Lighter-Gadgets-for-Men-Flaming-Windproof-Gas-Lighters-No-Gas/32843326858.html?spm=a2g0s.9042311.0.0.27424c4dKJ12O8

    Kyseinen malli on tarkoitettu butaanikaasulle, mutta ainakin omani kestää myös esim. jetboilin talvikaasua kunhan sytkäriä ei ylitäytä. Tuo malli painaa 50g eli on vähän painava verrattuna biciin mutta itselleni tämä painolisä on ollut perusteltavissa sillä että nuotiota sytyttäessä ei tarvitse taistella yhtä paljon. Katkaisija on sellainen että sytkäri ei kovin helposti pääse vuotamaan reppuun, kuten on riskinä painonapillisissa malleissa. Metallinen malli kestää tarvittaessa vähän pidempääkin tohottamista sulaamatta. Olempa lukenut joidenkin minimalistien käyttävän, sellaisia malleja joissa on kiintokatkaisin, jopa teen keittämiseen (titaanikupissa tietenkin) että säästyy kaasupullon ja polttimen painossa. Jos tulee vastaan tähän käyttöön sopivia malleja niin olen kiinnostunut…

    Sytkärin täyttäminen retkikaasupullosta onnistuu tällä ylihintaisella adapterilla:
    https://www.ebay.com/itm/SOTO-Gas-filling-adapter-SOD-450-New-from-Japan-Free-Shipping-w-Tracking/201740879058?epid=15011371736&hash=item2ef8b184d2:g:eRYAAOSwax5Yxl63:rk:1:pf:1&frcectupt=true

    Niksipirkka suosittelee laittamaan sytkärin pakasteeseen joksikin aikaa niin sen jälkeen täyttö onnistuu huomattavasti helpommin. Tämä perustuu siihen että kylmissä olosuhteissa sytkärin säiliön paine laskee ja siten nestekaasun siirtyminen pullosta sytkäriin sujuu paremmin suuremman paine-eron vuoksi.

    Niin ja tosiaan, välillä mukana on kulkenut kiintopolttoainepaloja sytyttämisen avustamiseksi märissä olosuhteissa. Ne ovat näppäriä mutta pidemmällä reissulla niistä kertyy “turhaa” painoa. Tilasin hetki sitten kokeesi tällaisen palkeen:
    https://www.aliexpress.com/item/2018-New-Outdoor-Pocket-Bellow-Collapsible-Fire-Tool-Camping-Survival-Blow-Fire-Tube-NE827/32915980312.html?spm=a2g0s.9042311.0.0.27424c4dXgEbN2

    Putken avulla nuotioon puhaltaminen helpottuu aika tavalla ja aiheuttaa vähemmän kyyneliä. Verme on ollut käytössä vasta muutaman reissun joten en osaa vielä sanoa onko se 20g painon arvoinen ja korvaako se kiintopolttoainepalat. Pienet kiintopolttoainepalat painavat 2g/kpl joten voi olla että lyhyille reissuille ne ovat edelleen painoltaa tehokkaampi, joskin vähemmän ekologinen, vaihtoehto.

    1. Oho, tämäpä on mielenkiintoinen! Jotain tällaista voisin hyvin kokeilla! En usko että loppujen lopuksi isobutaani on välttämätön talvellakaan, sen verran hyvin n-butaanillakin täytetyn sytyttimen saa lämmitettyä nyrkissä. Miinuksena näissä on paino ja mekaaninen luotettavuus vs. miljoonittain massatuotettu Bic.

      Pocket Bellowsin -tyyppisten laitteiden sijaan olen nähnyt käytettävän ohutta letkunpätkää. Letkun sulaminen ei ole paha ongelma, koska tuli ei oikeastaan ole vielä kunnolla syttynyt kun letkua käytetään. Kärventyneen osan voi myös saksia pois, jolloin se lyhenee pikkuhiljaa käytössä.

    2. Itse tykkään kanssa näistä tohotyyppisistä, mutta en ole löytänyt yhtä toimintavarmaa mallia kuin mitä esim. perus-bic on. Primuksen Powerlighter oli hyvä sen aikaa minkä toimi (pietso petti). Olen testannut myös Iruda:n mini”tohoa” sekä rautakaupasta ostettua halpis-sytkää, joka vastaa ehkä parhaiten tuota aliexpressin linkissä olevaa.

      Hyvää näissä on että ulottuvalla liekillä esim. jetboilin tapainen keitin on helppo sytyttää kattilan paikallaan ollessakin, ja risukeittimen voi sytyttää monesta paikasta jopa kylkien ilma-aukoista, koska liekkiä voi osoittaa alaviistoonkin.

      Huonoa taas että ne tosiaan ovat riippuvaisia pietsosta ja melko painavia. Lisäksi ne tuntuvat kuivuvan takaisin toimintakuntoon paljon hitaammin kuin normaali bic, jopa niin että jos sytkärin saa märäksi niin sitä ei tarvitse ihan hetkeen edes yrittää käyttää. Kaasuvirran säätimen kanssa joutuu myös pelaamaan riippuen lämpötilasta; liian pieni virtaus ei syty, ja liian kova puhaltaa liekin sekin sammuksiin.

      Sain perheen partiolaiselta joululahjaksi itsetehtyjä steariinivanulappuja, ne ovat aika mainioita sytytysapuja ja vähemmän sottaisia kuin vaseliiniversiot. Käytännössä puolikas lappu tai allekin riittää sytyttämään nuotio jos puut eivät ole tosi kehnosti palavia. Nuo ovat siis vain vanulappuja joita on uitettu sulatetussa steariinissa, ennen käyttöä repäistään tai puukolla veistetään näkyviin lapun sisältä kuivaa puuvillanöyhtää.

    3. Mulla on ollut myös just noita Aliexpressin butaanisytkäreitä. Käteviä kaikenlaiseen kikkailuun kun liekin voi oikeasti suunnata (esim. sprii-Trangiaa sytyttäessä kiva), mutta kosteissa olosuhteissa onnettomia ja moni yksilö toimii kuivanakin aika satunnaisesti.

      Noissahan on sivussa se kiintokatkaisin. Pitääkin kokeilla vedenkeittoa moisella

      1. Hyvä kuulla kokemuksia näistä. Toisaalta BRS3000T painaa yhtä paljon kun kevyt toho (mutta tietenkin vaatii myös kevyen sytkäri). Sitä ei voi toisaalta suunnata alaspäin turvallisesti.

  2. Annatko vielä tarkempia vinkkejä vanulappu+vaseliini yhdistelmään. Millaisia olet ostanut, missä astiassa kuljettanut ja miten käyttänyt?

    1. Olen käyttänyt halvimpia Xtra-vanulappuja. Pumpulikin käy, vanulaput ovat vain pumpulia kätevässä muodossa. Vaseliinina on ollut mikä vain iholle sopiva valkovaseliini (Vaseline -brändi ja Puuilosta joku edullinen merkki, loppujen lopuksi ei ole väliä). Pultteihin tarkoitettu vaseliini käy todennäköisesti myös, mutta sitä ei viitsi käyttää takaliston hiertymiin. Olen kuljettanut vaseliinia Nalgene Medium Travel Kitin pienimmässä purnukassa. Nyt jos ostaisin niin ostaisin varmaan mielummin Nalgene Small Travel Kitin tai Gossamer Gearin pikkupurkit.

      Homma toimii yksinkertaisesti niin, että vanulapulla lipaistaan köntti vaseliinia, joka sotketaan hieman lappuun. Lappu vaseliineineen sytytetään, ja se palaa mukavasti reilu pari minuuttia sytyttäen nuotion.

  3. Huomasin tässä, että kuva jossa pidän kädessä sytytintä on oikeastaan hieman väärin otettu. Oikeasti pidän sytytintä niin, että se on tuettuna peukalonpään ja keskisormen hangan väliin. Etusormi sytyttää edelleen.

  4. Vinkistäsi kokeilin tilata silikoniputken “Pocket Bellows” käyttöön:
    https://www.aliexpress.com/item/1-Meter-Food-Grade-Transparent-Silicone-Rubber-Hose-7-8-9-10-12-mm-Out-Diameter/32914529215.html?spm=2114.search0104.3.37.7a44875ePylfr3&ws_ab_test=searchweb0_0,searchweb201602_8_10065_10068_319_317_10696_10084_453_10083_454_10618_10304_10307_10820_10821_537_10302_536_10902_10059_10884_10887_321_322_10103,searchweb201603_59,ppcSwitch_0&algo_expid=9f15bf9c-06af-4ec1-a501-e770a515b0d8-5&algo_pvid=9f15bf9c-06af-4ec1-a501-e770a515b0d8

    Materiaali on suhteellisen lämmönkestävää ja yhtenäisellä food grade putkella voi olla muutakin käyttöä, vaikkapa imupillinä. Valitsin 6×8 mm halkaisijan. Jos arvasin materiaalin tiheyden oikein (1,1 kg/m^3) niin tämä pitäisi olla vähän keveämpi myös (24 g/m)

    1. Survivalisti käyttää letkua myös veden imemiseen aavikon matalasta lätäköstä. Valitettavasti aavikot ovat näillä leveysasteilla aika vähissä :). Mutta ehkä samaa voi hyödyntää talvella sulakohdan löytyessä.

Vastaa käyttäjälle Ossi Määttä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.