Varusteet

Homma hanskassa, joka vuodenaikana

 

Retkeilijällä on hanskoja valitessaan edessään lähes loputon valintojen meri. Vaellukselle hyvin soveltuvien hanskojen valinta on kuitenkin tärkeää, ja se on myös turvallisuustekijä. Sormien kohmeus saattaa olla vaarallista, mikäli ei saa kunnollista otetta esimerkiksi takin vetoketjun sulkemiseksi tai repun avaamiseksi. Hyvä testi sormien lämpimyyden tarkkailuun on koskettaa peukalolla pikkurilliä. Mikäli tämä ei onnistu, on tilanne kehittymässä vaaralliseen suuntaan ja vaeltajan on syytä alkaa toimenpiteisiin käsien lämmittämiseksi.

Autiotuvissa näkee silloin tällöin talvella tikkuaskeja, joissa yksi tikku törröttää kannen ja askin välissä. Tämä auttaa tulen sytyttämistä kylmästä kankeilla käsillä, sillä askista saattaa saada vielä kiinni, kun yksittäiseen tikkuun tarttuminen on jo mahdotonta. Älä siis päästä käsiäsi liian kylmäksi, vaan varustaudu olosuhteisiin sopivilla käsineillä.

Sulan maan hanskatarpeet ovat usein yksinkertaiset. Hanskojen tehtävänä on lämmittää sormia aamupakkasessa, kun kuurainen sammal rapisee jalan alla. Hanskat lämmitävät myös kylmässä vesi- tai räntäsateessa. Usein sulan maan vaellukselle on hyvä kaksien käsineiden systeemi. Tämä koostuu lämmittävistä fleece-hanskoista sekä sateen- ja tuulenpitävistä kuorikintaista.

Fleecehanskojen suurena etuna on niiden nopea kuivuminen ja lämmittävyys kosteanakin. Läpimäräksikin kastuneet fleecehanskat saa puristamalla jossain määrin kuivaksi ja lämmittäväksi. Ne myös kuivuvat päällä tai taskussa. Fleecehanska on edullinen, ja urheilukaupan muutaman euron hanskatkin toimivat hyvin. Kämmenpäällysteet eivät vaelluksessa ole tarpeellisia ja saattavat hidastaa kuivumista. Myös Windstopper- ja Gore-Tex –kalvot hidastavat hanskojen kuivumista merkittävästi ja lisäävät turhaan painoa.

Kuorikintaan tehtävänä on suojata fleecehanskaa sateella ja kovalla tuulella. Sade tulee fleece-hanskasta suoraan läpi, joten kuorikintaat ovat kylmällä ja sateisella säällä hyvät. Useimmissa malleissa on Gore-Tex- tai eVent-kalvo. Kuorikinnas kannattaa valita mahdollisimman kevyenä, sillä se on todennäköisesti repussa suurimman osan ajasta. Kuorikintaiden ompelu itse on myös hyvin helppoa. Materiaalina voi käyttää kuorivaatekangasta tai silnylonia, ja saumat tiivistetään silikoniliimalla.

Talvella käsineiden kerrospukeutuminen on hyvä aloittaa alushanskoista. Alushanskan eli linerin tulisi toimia sellaisenaan lämpimällä säällä. Ohuet merinolinerit kestävät huonosti hankausta, ja tekokuituhanskat ovat siksi pitkäikäisempi valinta. Polartecin Power Stretch –fleecestä tehdyt hanskat ovat pitkään olleet standardi alushanskojen osalta, ja niitä onkin saatavilla hyvin monilta valmistajilta. Power Stretchin etuna on nopea kuivuminen, hyvä hengittävyys ja lämpimyys. Joustavina ne istuvat kädessä ja pysyvät paikallaan vaikka päällihanska vedetään pois.

Alushanska ei saa puristaa, ja jos Power Stretch -hanska on liian paksu omiin rukkasiin, kannattaa valita ohuempi alushanska polyesterista. Esimerkiksi Outdoor Research tekee laadukkaita alushanskoja.

Seuraavaksi järein hanska on perinteinen topattu talvihanska. Tämän avulla pärjää usein noin kymmenen ja viidentoista pakkasasteen välille, aktiivisuudesta ja tuulesta riippuen. Koska talvivaeltajalla on aina mukana lämpimämpikin pari rukkasia, ei hanskavalinta ole erityisen kriittinen. Täysin soveltuvia hanskoja löytyy edullisesti esimerkiksi rautakaupan työvaateosastoilta. Erityisesti hiihto-oppaat ja muut paljon talvihanskoja kuluttavat suosivat edullisia työhanskoja.

Hiihtovaellettaessa pakkasella hanskojen Gore-Tex –kalvosta ei ole suurta hyötyä, koska hanskat koskevat lumeen pitkälti ainoastaan telttaa pystytettäessä. Mikäli kuitenkin puuhaa esim. koiravaljakoiden kanssa, jääkiipeilee tai pilkkii, on hanskojen vedenpitävyydestä hyötyä. Alppikiipeilijöiden keskuudessa kulttihanskoiksi nousseet, alunperin japanilaisten ammattikalastajien hanskoiksi tarkoitetut Showa Temres 282 –hanskat saattavat tällöin olla kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Näitä täysin vedenpitäviä hanskoja saa smurffinsinisenä Suomestakin, ja  Japanista voi tilata mustan ja lumilukollisen mallin. Olen itse ollut tyytyväinen hanskoihin jääkiipeilyssä, eikä hinta ole suuri.

Viimeisenä hanskana hiihtovaeltajalla on aina mukanaan rukkaset. Rukkaset ovat lämpimämmät kuin hanskat, sillä yhdessä olevat sormet lämmittävät toisiaan. Rukkasten kanssa kannattaa varmistaa, että ne kädessä pystyy hiihtämään. Liian pieniä ei kuitenkaan kannata valita, sillä rukkasissa iso on lämmin. Yksi suosituimmista hiihtorukkasista on Hestra Army Leather Heli Ski Mitt, jota esimerkiksi eräopaskurssillamme oli melkein joka toisella. Työvaateosastoa ei kannata tässäkään väheksyä, kunhan varmasti valitsee riittävän lämpimät rukkaset. Rukkasiksi ei kannata valita malleja, joissa sormet on sen sisällä eroteltu. Tällaiset mallit yhdistävät rukkasten ja hanskojen huonoimmat puolet.

Rukkaset saattavat olla kylmällä talvivaelluksella elintärkeät.  Tämän takia rukkasten karkuremmejä kannattaa käyttää ja huolehtia rukkasista kuin lapsistaan. Vararukkasten mukana pitäminen kylmällä talvivaelluksella on myös hyvin suositeltavaa.

Kaikkein kylmimmillä ilmoilla pelkkä hiihtorukkanenkaan ei ole riittävä. Tällöin tarvitaan joko valtavan kokoinen päällirukkanen tai expedition-rukkaset. Expedition-rukkasia on useilla kiipeilyvalmistajilla. Yksi suosituimmista on pitkään ollut Outdoor Research Alti Mitt. Toinen vaihtoehto on vetää rukkasten päälle päällikintaat, jos löytää niitä riittävän isossa koossa. Tämä on esimerkiksi Jouni Laaksosen hansikasstrategia.

Näiden lisäksi erityisen kylmässä tai hikisessä urheilussa voi käyttää höyrysulkuhanskaa. Sellaisena toimii tavallinen nitriili- tai kumihanska. Höyrysulkuhanska toimii kahdella tapaa: se pitää rukkasen eristeen kuivana, sillä kuiva hanska on märkää lämpimämpi. Lisäksi se estää höyrystymislämmön karkaamisen kädeltä, sillä ilmankosteus hanskan sisällä on aina sata prosenttia. Höyrysulkukinnas olisi vielä hanskaakin parempi, mutta en ole kuullut, että sellaisen saisi muuten kuin itse ompelemalla.

17 thoughts on “Homma hanskassa, joka vuodenaikana

  1. Osuva ajoitus ja hyvä juttu. Olen tuskaillut kameran käyttöön sopivan alus/päällyshanskakombon kanssa.

    Tien päässä luultavasti on hinnasta huolimatta noi hestran heli skit, powerstretch- tai windpro-alushanskoilla ja höyrysululla. Tai sitten tuhdimmat untuvarukkaset olemassaolevien kuorirukkasteni sisälle.

    1. Teemu Saloriutalla http://www.luonnonvalo.net/ oli Hestran Heli Skit myös, perusteli että ovat lämpimin rukkanen joiden kanssa pystyy vielä painamaan kameran suljinta. Vaatii kyllä itselläni hieman keskittymistä että osuu, mutta Teemu onkin meikäläistä kokeneempi talvikuvaaja.

      1. Itseasiassa juttelin aiheesta ruotsalaisen maisemakuvaajan (magnuslindbom.com) kanssa ja hänkin kertoi käyttävänsä untuva/synteettistä “väli”rukkasta, jonka läpi pystyy auttavasti operoimaan kontrolleja. Kokeilin itse ja onnistuuhan se jotenkin varsinkin jos kuorirukkasen ottaa päältä pois.

        Omissa Hestroissa (Box mitten) on aivan liian paksu nahka tuohon, mutta Heli Skin kuori on ilmeisesti taipuisampaa.

    1. Itselläni on Haglöfsin GRAM SHELL MITTEN, 50 grammaa. Eivät kestä välttämättä kovin rajua käyttöä, mutta normaalia hiihtämistä ja ulkopuuhastelua kylläkin jo useita vuosia (en ole testannut onko kalvo 100% ehjä, ei ole rukkasissa ehkä välttämätöntä). Rannekiristyksen säätö toimii hyvin tumputkin kädessä ja varsi on riittävän pitkä tullakseen hihan päälle.

      Ei suurempaa valitettavaa, noi kulkee mulla kesäisinkin vaelluksilla kurjan kelin varalla.

    2. Olen itsekin hieman ostohousut jalassa. Kannattaa valita ihan ultrakevyttä, sen verran harvoin niitä loppujen lopuksi tarvitsee. Esimerkiksi Borah Gear Rain Mitt ja Forclaz Overglove ovat olleet kiikarissa. Nykyiset Extremeties Tuff Bagsit ovat hieman turhan järeät ja painavat ultrakevyeen vaellukseen, ja siksi on aina pieni houkutus jättää ne pois.

  2. Oon alushanskoissa vahva kynsikkäiden fani.

    Huomaan itse, että muilla hanskoilla on usein kuitenkin kiusaus ottaa sormet paljaiksi, että saisi enemmän tarkkuutta. Ohuet kynsikkäät ovat ainoat hanskat, joita ei tarvitse välillä riisua.

    Tällä hetkellä käytän SealSkinzin fingerless glove tjsp -nimistä merinoaluskynsikästä, joka on ollut hämmentävän kestävä, materiaalin maineesta huolimatta. Käytän noita myös pyöräillessä, alkusyksystä sellaisenaan, mielestäni käyttöäni ei voi pitää erityisen hellävaraisena.

    Nopeamman kuivuvuuden perässä seuraava kynsikäsparini lienee sittarin fleece-sormikkaista tuunattu.

    1. Itsellä on ehkä hieman päinvastainen kokemus. Niissä lämpötiloissa missä alushanskoja tarvitsee, niin kynsikkäät jättävät juuri sen väärän paikan suojaamatta sekä rukkanen päällä ja ilman sitä. Tykkään kynsikkäistä leudoilla keleillä tulia puuhaillessa tms, jolloin hanskoja ei välttämättä vielä tarvitsisi.

  3. Olisiko sulla linkkiä mistä noita Showa Temres 282 voi ostaa Suomessa? Löysin googlella vain eri mallisia showia.

    1. Mustia ei saa Suomesta tietääkseni, sinisiä on useammassa paikassa.

  4. I mostly wear fleece gloves in winter unless it’s very cold and windy, when I just wear them under a shell. Best value on the planet. I buy them on sale and I lose them before they wear out. Very breathable and warm when wet, as long as you keep moving!

    1. Yes, thick enough fleece gloves with a shell liner would be quite good in moderate temps. I liked the DWR fleece treatment trick you had on your blog also. The Hestra Heli Ski mitts are essentially a fleece liner glove with a shell, so it’s a similar principle. Usually on the Scandinavian winter trips the temps are low enough to require mittens 90 % of the time.

      Thanks for the comment, as a long time reader of your blog!

  5. Täytyy myöntää että käsineiden valinta varmasti mietityttää välillä vaikken extremematkaiija olekaan. Itse hommasin sellaset silkkikäsineet, periaatteessa linerit eli melko sutjakkaat. Sen lisäksi merinovillasormikkaat jotka on hiukkasen tilavammat ja pelkillä meirnovillasormikkailla on pärjännyt hyvin kainuussa syyskeleillekin jos hiukkasen tuulee. Niistä kyllä tosin tuulee kylmällä sitten läpi mutta muuten oikein hyvät ja kestävätkin tuntuu olevan kun nuotion kanssa leikkiessä on ottanut osumaa mutta ehjät on. Nuo voi laittaa sitten päällekkäin jos lisälämpöä tarvii. Nuitten lisäksi on tumput eli suomalaisen lampaan villasta ommellut villatumput joka menee tarvittaessa kummakin sormikkaan päälle eli siinä vaiheessa kolmet käsineet. Tuon koko roskan päälle menee ruotsin armeijan nahkakäsine jonka voi käsitellä vaikka jollain mutta pitänee kyllä tuulen, käsiteltynä varmaan myös sateenkin. Siinä on myös nahkahihnat jotka voi sitoa johonkin kiinni ja samalla kiristää varren ranteeseen sopivasti kiinni. Sopii luomusta pitävälle tämä yhdistelmä vaikka kokemusta sen toimivuudesta jossain estremekelissä ei olekaan.
    Kesällä ei tosiaan kaikkia tarvii 🙂 ja yhdelläkin pärjää kylmällä kun lopen upottaa kädet taskuun. Mutta nukkuessa varmasti ihan kiva lisä kuten villasukatkin. Harmittavinta on nykyisin sukkavalikoima eli 80% merinovillaa ei tahdo löytyä normiliikkeistä. Jos niitä joskus ollut niin pettymykseksi se on voinut vastikään vaihtua keinokuituvillaan ja sen huomaa yleensä koostumuksesta kun entisiin vertaa, lämpöarvo kadonnut ja miellyttävävyys siinä samalla. Ja nimenomaan premium tuntuma. Näitä arvostaa myös käsineissä vaikkei ne niin toimivia aktiviteeteissa olekaan.

  6. Minullakin löytyy käsineitä ja rukkasia joka lähtöön.
    On Black Diamondin jääkiipeilykäsineitä ja rukkasia sekä Rabin untuvarukkasia paria mallia jne.

    Mutta

    Ylivoimaisesti eniten olen käyttänyt retkillä wurtin ohuita synthex käsineitä. Ovat ohuet ja kämmenpuoli on harmaata nahan tapaista ainetta.
    Samanlaisia on myös muilla merkeillä.
    Todella kätevät kylmällä kun pitää jotain tarkkaa puuhastella ja mikä parasta, maksavat vain muutamia euroja kun ovat työkäsineiksi tarkoitettu.
    Kun parin paino on vain 39g, voi mukana olla muutamat parit esim. Kastumisen varalle.

    Eräs nainen valitti talvella, että näpit jäätyy kun ei voi makuupussia pakatessa käyttää rukkasia. Annoin hänelle nuo ohuet käsineet ja valitus loppui.

    Toinen ylivoimainen setti on ollut vuorettomat nahkarukkaset ja niihin äidin kutomat villalapaset.
    Sopivia rukkasia oli yllättävän vaikea löytää. Suojakäsine valmistaja Famonilta löytyi valkoiset, hitsaukseen tarkoitetut vuorettomat rukkaset ja olivat edulliset.
    Näitä käytän aina hiihtovaelluksella. Joskus sisäkäsineenä on tuo edellämainittu ohut työkäsine.

    Käsineasioissa pätee myös nuo kerrospukeutumisjutut. Erilliset kerrokset on helppo vaihtaa ja kuivata, jos on sellaiseen tarvetta.
    Kännykän näplääjille on tarjolla ohuita merinovillaisia käsineitä. Eihän noilla voi muuta tehdä, mutta sopivan rukkasen sisällä eivät haittaakaan.

    Nuo nahkarukkaset olen käsitellyt nahkarasvalla.

    No, on minulla talvella mukana myös nuo untuvarukkaset, jos joutuu 30 asteen pakkasella tumput suorana seisoskelemaan.

    1. Muistaakseni käyttävät intissä myös nykyään tuon Synthexin tapaisia hanskoja. (Teko)nahkakämmen tosin hieman hidastaa kuivumista. Nuo vuorettomat rukkaset ovat tosiaan hyviä, niitä vaan on vähän huonosti saatavilla. Useissa ulkoilurukkasissa saa tosin vuoren irroitettua.

      1. Vanhan liiton sääntöjen mukaan vuori (maanmuoto) taipuu vuori – vuoren, ja vuori (vaatteen sisäkangas) vuori – vuorin. Eli vuorittomat rukkaset.

        Tosin kielikeskus on tainnut tässäkin asiassa nöyrtyä uuskielitaidottomuuden edessä ja käyttämänne entisaikaan virheellinen muoto hyväksytään nykyään pitkin hampain.

        Minua se kuitenkin kielen köyhtyminen aina kiusaa.

Vastaa käyttäjälle Ossi Määttä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.