Atompacks The Atom 40 l arvostelu

Kerroin jo kesän alussa ensimaistelut Atompacksin The Atom -repusta. Reppu on siis ultrakevyt tukirangaton reppu. Sen tilavuus on n. 48 litraa, joka koostuu päätaskusta (35 l muutaman rullauksen jälkeen), sivutaskuista (yhteensä 5 l) ja verkkotaskusta (n. 8 litraa). Brittiläisen Atompacksin ilmaantuminen kartalle oli erinomainen uutinen eurooppalaisille kevytretkeilijöille, sillä vihdoin Euroopasta oli mahdollista tilata tullimaksuitta ultrakevyitä high-end reppuja.

Atomin saa mittatilaustyönä omien mittojen mukaan tehtynä, ja räätälöinnissä tuntuu vain taivas olevan rajana. Oma reppuni on tehty Xpac-VX07 -materiaalista, joka vaikuttaa erinomaiselta vaihtoehdolta kestävyyden ja keveyden suhteen. Selkäosa repusta on Cordura 500 -materiaalia, viillekkeiden materiaali on Dyneema Grid 210d ja verkko-osat ovat Lycra-verkkoa. Otin reppuun irroitettavan lantiovyön yksinkertaisesta remmistä.

Reppu on ollut käytössä nyt n. 700 km verran, pitkällä lapinvaelluksellani sun muissa seikkailuissa. Atom on ollut mielestäni erinomainen reppu. Se on kantanut mallikkaasti hieman raskaammatkin lastit, ja oikeastaan missään vaiheessa vaellusta ei ole tullut oloa, että hartiat kipeytyisivät.

Erityisesti olen Atomissa pitänyt sen mukavuudesta. Emmin alkuun tukirangattomaan reppuun siirtymistä, mutta en ole vielä onnistunut pakkaamaan reppua niin huonosti että se olisi epämiellyttävä kantaa. Vaelluskamat ovat joka tapauksessa sen verran pehmeitä, että ne tuntuvat miellyttäviltä selkää vasten. Reppu ei mene mitenkään linkkuun vaikka painoa olisi hieman enemmänkin. Suurin määrä tavaraa, mitä sillä olen kantanut, on 4.3 kg peruspaino ja seitsemän päivän ruoat (taisivat olla n. 5.4 kg), eli yhteensä noin kymmenen kilon paino. Yllätyksekseni seitsemän päivät ruoat (jossa mm. tilaa vievä hapankorppupaketti) mahtuivat reppuun mukisematta, vaikka olin varautunut pieneen virittelyyn.

Tilavuuden osalta tämä 40 litran malli on mielestäni hyvä. Reppuun mahtuu ruokaa paljon, mutta sen saa rullattua ja kuristettua päivärepun kokoiseksi. En henkilökohtaisesti näe järkeä tätä pienempiin vaellusreppuihin ainakaan pienen painonsäästön takia, sillä monipuolisuutta menetetään silloin paljon.

Repun pohjatasku on ihan kätevä, ja käytin sitä itse pääasiassa kartan ja roskien säilyttämiseen. Tavallisen kokoinen kartta sujahtaa siihen kätevästi. Lisäksi taskun avulla saa oikeasti hieman lisäsäilytystilaa. Se ei kuitenkaan mielestäni ole kriittinen tekijä jonka takia jokin reppu kannattaa valita toisen sijaan.

Repun viillekkeissä on verkkotaskut, joihin saa pientä tavaraa. Ne voisivat olla käteviä kännykälle, mutta olen kuljettanut puhelinta kosteudelta suojassa taskussa. Sony RX100 -kamera kyllä menee viilleketaskuun, mutta on hieman tiukka, joten myös sitä olen pitänyt enemmän taskussa. Olen päätynyt kantamaan toisessa viilleketaskussa (tyhjää) 0.5 l limupulloa, joka sopi siihen kätevästi. Toisessa minulla on ollut pieni kameran tripodi. Nämä molemmat on hyvä olla kätevästi saatavilla, jotta pitäisin riittävästi nestetasapainoa yllä puron sattuessa kohdalle ja jotta viitsisin ottaa valokuvia.

Repun selkäosan Cordura on miellyttävää selkää vasten, mutta huomasin että se päästää jonkin verran vettä läpi läpimärkänä ollessaan. VX07:sta vesi ei tunnu menevän läpi. Harkitsisin siis myös selkäosan vaihtamista Xpac-laminaattiin – tämä ei kyllä ole ompelullisesti yhtä kestävä ratkaisu (viillekkeiden ompelusauma Xpac-laminaattiin ei ole läheskään yhtä kestävä kuin Corduraan. Valinta on siis kestävyys tai veden hylkivyys, kallistuisin ehkä kuitenkin kestävyyteen.  Kaikissa tapauksissa vedenpitävä sisäpussi on tarpeen suomalaisissa olosuhteissa. Itse käytän Treadlitegearin Polypaq 45-pussia, joka on tilavuudeltaan n. puolet Atomin sisätilavuudesta.

Repun yläsivuilla on simppelit kuminyörikiristimet Lineloc 3-lukoilla. Korvasin toisen näistä Z-mallisella kuminyörillä, jolloin sain hieman lisätukea toisessa sivutaskussa pidettäville korkeammille esineille. Olen pitänyt tässä sivutaskussa MLD Duomid -tarppia, joka sopii siihen erinomaisen hyvin. Tarpin lisäksi taskuun mahtuu vielä kiilapussi ja 2 l Platypus-juomapussi taiteltuna.

Iso verkkotasku toimii mielestäni hyvin. Se ei lerpata kun sisällä ei ole tavaraa, mutta sisään saa työnnettyä aika paljon tavaroita. Olen pitänyt siellä enimmäkseen säänkestäviä ruokia (patukoita, pussipastoja yms.) sekä kuoritakkia. Verkkotasku voisi hyvin olla korkeampi ja suoraan leikattu, mutta kieltämättä vinoon leikattu on ihan vinkeän näköinen.

Reppu kannattaa mielestäni ehdottomasti ottaa lantiovyöllä. 20 mm remmistä tehty lantiovyö oli mielestäni riittävä. Hartiani kiittivät monta kertaa lantiovyön olemassaoloa, niin paljon sillä saa siirrettyä painoa pois hartioilta. Vaikka lantiovyö oli kapea ja tukirakennetta repussa ei ole, toimi homma mielestäni varsin mallikkaasti. Rintaremmi on mukavasti toteutettu hieman joustavasta materiaalista. Sen saa kätevästi piiloon viilleketaskujen alle jos reppua haluaa käyttää kasuaalimmin kaupungilla.

Repun viillekkeiden säätösolki luistaa pikkuhiljaa isommilla painoilla. Tämän huomasi siitä, että pari tuntia käveltyä huomasi olkaremmien olevan löysemmällä kuin mihin ne oli säädetty. Ajattelin ensin, että solmin säätöhihnaan pienen solmun estääkseni luisumista (helppo tapa korjata tämä), mutta päädyin mietittyäni siihen, että en korjaakaan asiaa. Tämä siksi, että repun painopiste muuttui ikään kuin itsestään hartioilta lantioille, jolloin hartiat ja lantio saivat eri kulmista rasitusta kuin itsestään. Kuten ergonomian sanonta “paras asento on seuraava asento” asian ilmaisee, pieni tasainen muutos rasituksen suunnassa todennäköisesti ehkäisee jumeja. Viillekkeiden materiaali on erittäin miellyttävän oloista, ja viillekkeet ovat riittävän leveät.

Kaikin puolin Atom on erinomainen reppu, ja odotan käyttäväni sitä vielä monia vuosia ja monenlaisilla vaelluksilla. Atompacksin Tom on myös erittäin joustava henkilö, ja hän tuntuu toteuttavan villeimmätkin toiveet repun muokkauksen suhteen.