Kevytretkeilyn perusteet, osa 2: Mistä aloittaa?

Retkeilyvarusteiden keventämisen aloittaminen voi olla haastavaa. Suomenkielistä tietoa on saatavilla vähän. Retkeilykaupan myyjä ei osaa neuvoa. Mikäli erehtyy Backpackinglight.comin keskusteluihin, on edessä infotulva. Käsitteitä ja sisäpiiritermejä vilisee aivojen täydeltä, ja kukaan ei puhu Savotasta tai Fjällrävenistä. Suurin osa valmistajista ja varusteista on sellaisia joista ei ole ikinä kuullutkaan. Mitä ovat  SUL, MLD, CFM, Xlite, Z-lite tai e+Lite? Tutkivatko nämä tyypit oikeasti tuulitakkia mikroskoopilla?

Varustuksen keventäminen kannattaa aloittaa perusasioista. Eli tietenkin Wikipediasta. Wikipedia-artikkeli ultrakevyestä vaeltamisesta antaa hyvän perusvinkin aloittaa keventäminen ns. Big Threestä. Tällä tarkoitetaan kolmea varustetta, jotka painavat repussa usein eniten. Nämä ovat:

1. Majoite
2. Makuusysteemi (makuupussi ja -patja)
3. Reppu itsessään

Ennen näihin menemistä tarjoan muutaman ilmaisen lisävinkin. Tässä sekä vinkki että vinkin kohde ovat ilmaisia, ja aloittelija voi hyvässä lykyssä säästää näillä paljon painoa. Nämä ovat:

• Vaihtovaatteet
• Vesi

Monilla aloittelijoilla on mukanaan vaelluksella liian paljon vaihtovaatteita. Sivilisaatiosta pyritään pitämään kiinni kynsin hampain vaihtamalla metsässäkin joka päivä puhtaat vaatteet ja sukat, ja lisäksi mukana on vaihtopaitaa ja -housua. Tämä tuo painoa rinkkaan valtavasti. Kannattaa karsia suurin osa vaihtovaatteista, ja keskittyä niissä hygienia-asioiden sijasta kuivuusasioihin. Tämä tarkoittaa sitä, että ottaa mukaan maksimissaan kuivan kerraston ja sukat. Nämä pidetään päällä vain öisin, ja muuten säilytetään pakattuna vesitiiviisti. Vaatehygienia hoidetaan pyykäten, ei vaihtaen.

Toisena asiana on vesi. Monilla ihmisillä on alitajuinen tarve kantaa jatkuvasti täyttä juomapulloa suomalaisessa erämaassa. Ymmärrän, että tähän on varsin hyviä evoluutiopsykologisia syitä. Tilanne on kuitenkin vähän sama, jos roikottaisit juomapulloa mukana kulkiessasi kotona huoneesta toiseen. Suomalaisessa erämaassa on vettä ja paljon. Suomen sisävesien pinta-ala on 10,2 % koko Suomen pinta-alasta, ja etenkin Lapissa raikkaita puroja solisee alas jokaiselta tunturilta. Ymmärrän, mikäli et halua juoda suoraan Etelä-Suomen vesistöistä Nuuksion kakkakatoksen vierestä, mutta Lapin juoksevat vedet ovat pääsääntöisesti juomakelpoisia. Käytä aistejasi, maalaisjärkeäsi ja juo suoraan purosta. Näin säästät ilmaiseksi kilon painossa. Myös vedensuodattimen kanssa voi käyttää samaa menetelmää.

Takaisin Big Three:hin. Hyvänä ajatuksena reissuun lähdettäessä on punnita varusteet. Tällöin näkee, mitkä niistä painavat suhteellisesti eniten. Hyvä ilmainen nettisivu tällaiseen laskemiseen on Lighterpack. Tässä on esimerkki Lighterpack-listasta.

Usein painavin varuste on teltta. Tavalliset kahden hengen kupoli- ja tunneliteltat painavat 2,5 – 4 kg. Kevyemmät kahden hengen teltat painavat 0,4 – 1 kg. Hyviä kahden hengen telttavaihtoehtoja ovat esim Tarptent Saddle 2 tai Stratospire Li, Zpacks Duplex tai MLD Duomid XL. Nämä teltat joutuu tilaamaan suoraan valmistajilta ja varautumaan pitkään toimitusaikaan. Tämän takia ne eivät ole vielä suositumpia Suomessa.

Toisena painavana asiana on makuujärjestelmä. Oikeastaan tällä tarkoitetaan kahta asiaa, nimittäin makuupussia ja -alustaa. Kevytretkeilijät käyttävät paljon retkipeittoa. Se on kuin makuupussi, jossa ei ole selkäosaa ja huppua. Selän alla oleva untuva painuu kasaan, eikä juuri lämmitä. Retkipeiton käyttäjä nukkuu pipo päässä ja usein hupullinen paita tai kevytuntuvatakki päällä. Hyvän hinta-laatu-suhteen retkipeittoja on esimerkiksi Cumuluksen Quilt -mallistossa.

Makuualustana sekä solumuovit että ilmapatjat ovat suosittuja. Hyvä paino makuualustalle on n. 300-500 g. Paljon käytettyjä ovat Therm-a-Restin Neoair Xtherm, Neoair Xlite ja Z-lite Sol -mallit. Myös esim. Aliexpressistä saa lisäksi edullisia solumuovipatjoja, jotka muistuttavat Z-lite Solia.

Kolmantena Big Threessä on reppu. Kun varustusta lähdetään keventämään, on uuden repun osto usein viimeinen vaihe. Tämä johtuu siitä, että kevyemmät varusteet ovat usein pienempiä, ja tarvittava repun koko pienenee. Toisin päin edettäessä tulee helposti ostettua liian pieni ultrakevyt rinkka, johon ei sitten mahdukaan kaikki varusteet.

Kun varustusta aletaan keventämään, voidaan myös ostaa kevyt mutta tilavampi reppu. Tämä ei ole hukkaostos pitkässä juoksusta, koska todennäköisesti eteen tulee vielä seikkailuja, joissa tarvitaan ultrakevyttä kokoluokkaa hieman isompaa reppua. Näitä voisivat olla esim. talviretkeily, pidemmät vaellukset ilman täydennyksiä, packrafting, expeditionit, reppureissaaminen tai ruokakaupassa käynti lihasvoimin. Hyviä vaihtoehtoja tällaiseksi isoksi mutta kevyehköksi repuksi ovat esim. Atompacks Prospector 60, Six Moon Designs Fusion 65, HMG Southwest 4400 tai Seek Outside Divide 4500. Näissä on isompi tilavuus ja parempi tukirakenne kuin ultrakevyissä repuissa.

Ruotsalaisella Jörgen Johanssonilla on hyvä peukalosääntö Big Threen osalta: niiden tulisi painaa yhteensä noin kolme kiloa. Kolmeen kiloon päästäkseen on varustuksen oltava suhteellisen hyvin viilattu. Se on kuitenkin hyvä muistisääntö pitää mielessä. Alle neljä kiloakin on jo ihan hyvä, etenkin jos repussa on jonkinmoista tukirakennetta. Vertailun vuoksi oma Big Three painoi 2440 g pitkällä 620 km lapinvaelluksella.