Varusteet, Vinkit

Mikä ultrakevyt teltta kestää Lapin olosuhteissa?

MLD Duomid Liesjärven kansallispuistossa

Ultrakevyiden telttojen bisnes on todella vahvasti keskittynyt amerikkalaisille markkinoille, joten on eurooppalaisen kuluttajan osana usein tilata teltta Amerikasta ja maksaa tullimaksut mukisematta päälle. Yhdysvaltojen ulkopuolella luotettavien ultrakevyiden telttojen valmistajia on nimittäin todella vähän. Kevyttä telttaa Lapin kolmen vuodenajan vaellukselle mietittäessä suurin kysymys onkin se, eroavatko Lapin olosuhteet Yhdysvaltojen olosuhteista?

Tuuli on tässä tarkastelussa tietenkin se merkittävin tekijä, sade on varmasti yhtä märkää joka paikassa. Lapin tunturipaljakoilla tuuli on välillä tietenkin kova, mutta erityisen myrskyisänä ja hirmutuulten armoilla olevana paikkana ei suomalainen tunturi ainakaan minulle näyttäydy. Päinvastoin hirmutuulista tulee nimenomaan Yhdysvallat mieleen: hurrikaanit Oklahomassa, katabaattiset tuulet Kalliovuorilla ja maailman kovin mitattu tuuli Mount Washingtonilla, aivan Appalachian Trailin varrella. Näkisin siis, että Yhdysvaltojen olosuhteet eivät ainakaan ole kovin paljon tuulettomammat kuin tunturin.

Asiaa pidemmälle pohdittaessa on hyödyllistä miettiä mikä suomalainen erämaa on oikeastaan tuulisin, ja toisaalta mikä majoite on tuulelle herkin. Suomen tuulioloihin vaikuttaa merkittävästi maantieteellinen sijaintimme ja pääasiassa Atlantilta maahamme suuntautuvat matalapaineet ja niiden kulkemat reitit. Suomessa tuulee eniten talvikuukausina ja selvästi vähemmän kesäkuukausina. Tuuli on voimakkainta tunturissa puurajan yläpuolella sekä rannikko- ja merialueilla.

Tuntureilla mitatut suurimmat hetkelliset tuulen nopeudet ovat selvästi suurempia kuin Ilmatieteen laitoksen perinteisillä sääasemilla mitatut. Tuulen vuotuinen keskinopeus tunturin laella on suuruusluokkaa 8,5-9,5 m/s. Tunturin rinteillä puurajan yläpuolella keskimääräinen tuulennopeus voi olla varsin suuri, mutta vaihtelee huomattavasti eri puolilla tunturia. Esimerkiksi käsivarren suurtunturit ovat varmasti suomiretkeilyn kannalta tuulisemmasta päästä. Tuulisuus on suurempaa Ruotsin ja Norjan vuoristoissa, jossa korkeuserot ovat suuremmat ja Atlantin vaikutus on suurempi. Tärkeä erätaito onkin leiripaikan löytäminen matalalta tuulensuojaisesta paikasta.

Teltan tuulenkestävyyttä mietittäessä suurin merkitys on sillä, kuinka suuri tukematon kangaspinta-ala teltassa on kohtisuorassa tuulta vasten.   Teltta hajoaa useimmiten kaaren/sauvan katkeamiseen, sauman repeämiseen tai kiilan maasta irtoamiseen, harvemmin itse kankaan repeytymiseen (paitsi saumakohtien läheltä). Teltan kaatuminen on vähemmän vakavaa kuin sen rikkoontuminen, mutta uudelleenpystytys kovassa tuulessa voi olla hyvin vaikeaa tai vähintäänkin erittäin epämiellyttävää. Hyvää lisätietoa ultrakevyiden telttojen tuulenkestävyydestä on Backpackinglight.comin artikkelissa.

Kevyttelttoja on karkeasti kategorisoituna neljänlaisia:

  1. Laidoista tuettu, kuten yksinkertainen tarppi A-pystytyksellä tai esimerkiksi Zpacks Duplex
  2. Keskeltä tuettu, pyramiditeltta eli “midi”, kuten MLD Duomid 
  3. Kevyt kupoli, kuten Nemo Hornet
  4. Kevyt tunneli, kuten Nordisk Lofoten

Eri mallien perinpohjainen arviointi vaatii statiikan jatko-opintoja, mutta hieman yleistäen näistä vähiten tuulenkestäviä on laidoista tuetut mallit. Niissä tulee väistämättä suuria tukemattomia kangaspaneeleja, joihin tuuli ottaa kiinni. Monet näistä ovat silti erinomaisia vähintäänkin metsäolosuhteisiin, ja matalalle pystytetty pienikokokoinen katenaarileikattu tarppi voi kestää melkein mitä vaan. Ensisilmäyksellä kevyet kupolit ja tunnelit vaikuttavat hyviltä tuulenkestävyyden osalta, mutta ongelmaksi tulee kaarien kestävyys ja yleinen ruumisarkkumaisuus.

Kevyen teltan valintaa silmällä pitäen on hyvä katsoa myös mitä skotit tekevät. Skotlantilaiset ylämaat ja vuoret ovat tunnettuja kovasta tuulestaan ja Atlantin puhaltamista myrskyistä, ja ne monen mielestä vastaavat hyvin skandinaavisia olosuhteita. TGO Challengen tapaisissa skottiolosuhteisiin suuntautuvissa vaelluskilpailuissa oikeastaan kaksi pyramidimallin kevyttelttaa nousee suosiossa ohi muiden: Duomid ja Trailstar, molemmat Mountain Laurel Designsin valmistamia. Esimerkiksi skotlantilainen konkarivaeltaja Chris Townsend käyttää molempia. Duomid on yksinkertainen, käytännössä yhden hengen suljettava pyramidi. Trailstar on tähden muotoinen, erittäin hyvin tuulta kestävä tarppi.

Itse olen käyttänyt MLD Duomidia, ja suosittelisin sitä hyvänä ja tuulenkestävänä vaihtoehtona Lapin olosuhteisiin. Valitsin sen ja Trailstarin välillä, ja ostoperusteena oli Trailstaria parempi suljettavuus, yksinkertaisuus, keveys ja lumenkestävyys. Harkitsin myös Zpacks Duplexia, mutta Duomidin parempi tuulenkestävyys kallisti sen puolelle.

Oma DCF-dyneemakomposiitista (cuben) valmistettu Duomid on myös hyvin kevyt, 490g pakkauspussi, pole jack ja narut mukaan laskien. Aion myös tulevaisuudessa käyttää sitä myös kevyissä talviolosuhteissa. Toinen lähes samanlainen ja hyvälaatuinen teltta on Locus Gear Khufu. Duomid on nimestään huolimatta käytännössä yhden hengen teltta, kahden käytössä se on tosi ahdas.

Koska vaellussauvoja käytetään monien kevyttelttojen pystytykseen, myös niiden kestävyys on osa teltan kestävyyttä. Etenkin midit siirtävät paneeleihin kohdistuvan voiman vahvasti keskisauvaan. Itse olen käyttänyt Locus Gear CP3 -sauvoja, jotka eivät ole aivan ohuimpia ultrajuoksusauvoja, kuten esimerkiksi Black Diamond Distance Carbon Z. Dyneemakomposiitista valmistetuissa teltoissa sauvojen kestävyys on erityisen tärkeää, sillä toisin kuin tyypillisesti teltoissa käytettävä silnylon, se ei jousta lähes lainkaan.

Tässä vielä muutamia videoita Duomidin (ja yhden pienemmän Solomidin) tuulenkestävyydestä:

 

7 thoughts on “Mikä ultrakevyt teltta kestää Lapin olosuhteissa?

  1. Käytännössä huomionarvoinen asia saattaa olla myös teltan lämpimyys. Itselläni on Zpacksin teltta, jossa kangas ei ulotu maahan asti, vaan alaosassa on pelkkä hyttysverkko. Jos on kova viima, tällainen teltta on viileämpi kuin perinteiset kokonaan suljetut teltat. Kuinka monta C-astetta ero on, en osaa sanoa, mutta käsittääkseni tarppiteltta ei lämpimyysmielessä juurikaan eroa siitä, että nukkuu avotaivaan alla.

    Mun vanhanmallisessa Zpacksissa on myös pieni sadeongelma: jos sataa rankasti, teltan pohjalle saattaa myös päästä hieman vettä teltan liepeestä. Eli jos maa on hieman viettävä, niin kuin se usein on, vettä voi päästä vierimään maata pitkin teltan sisään tai sitten vettä roiskuu kankaan alapuolelta. Itselleni on käynyt näin kahdesti, kun oli voimakas ukkonen tms. Katosta se vesi ei tullut.

    Itse olen näiden mukavuussyiden takia päätynyt kantamaan painavampaa perinteistä tunnelitelttaa avotunturissa/vuorilla Norjassa. Kun ollaan syksypuolessa, olen halunnut varmistaa että on kivaa teltassa. En niinkään pidä todennäköisenä, että cuben-telttakangas repeytyisi tms: korkeintaan kai vaellussauva voi kaatua, minkä seurauksena (mahdollisesti märkä) telttakangas putoaa syliin.

    Kovissa tuulissa en ole Zpacksillani tosin vielä koskaan ollut. Jos vuorilla tai meren rannalla on ollut tuulista, olen hakeutunut nukkumaan puiden suojiin. Avomaalla kohdalleni ei ole koskaan tullut yhtäkkistä yllärimyrskyä yön aikana.

  2. Itselläni kokemusta tuosta Duplex-tyyppisestä DIY teltasta. Perusmalli on tosiaan aika vetoinen sillä reunat jää reilusti ilmaan. Itse jätin sisäteltan kiinnittämättä joten mallin voi pystyttää matalammaksi kovassa tuulessa alentamalla pystysalkoja, hieman kuten caternary tarpin kanssa.
    Yleensä kova tuuli yhdistyy kovaan maaperään kun ollaan korkealla. Pystyttämisen kannalta yhdistelmä on aika hankala jos kiiloja ei saa kunnolla maahan eikä sopivia kiviä ole lähettyvillä. Aika harvassa on kuitenkaan paikat jossa ei voisi löytää hyvää leiripaikkaa muutaman kilometrin säteellä. Omat virheet liittyvät lähinnä maisemallisten seikkojen ylikorostumista telttapaikan valinnassa.

  3. Moi,

    Seuraavaa pyramiditarppia tässä mietin. Locuksella näyttää olevan tuota silnylon kangasta. Sitten on vetoketju pitkällä taikka lyhyellä sivulla. Luulisin tuon pitkällä sivulla olevan parempi vaihtoehto. Locuksella on myös tarppeja mitkä toimii katoksena. Oletko kaivannut tämmöistä?

    Luuletko tuota silpolya tulevan enemmän markkinoille tulevaisuudessa? Sitten on tuo Tyvek. Onko tästä kokemuksia kertoa? En haluaisi yöllä kiristellä telttaa uudestaan. Tyvek on edullisempaa.

    1. Silnylon on hyvä materiaali, vahvaa ja toimii myös talvella kun lumi liukuu nätisti katolta alas. Kiristää tarpin ennen nukkumaan menoa niin kyllä se useimmiten ihan riittävän kireänä pysyy.

      Nuo katostarpit voivat olla vähän säätöä, en ole sellaista kaivannut.

      Silpolya tulee varmaan pikkuhiljaa markkinoille, mutta ei silnylon mihinkään katoa, se on edelleen vahvempi materiaali silpolyyn verrattuna.

      Tyvek-telttaa en ottaisi, se on vähän erikoisuus, eikä vetolujuus ole yhtä suuri kuin näissä muissa materiaaleissa. Lisäksi se ei pakkaudu läheskään yhtä pieneen tilaan.

  4. Hankin Bushmen Thermo Tarpin 3 x 4 m ja oli testissä eilen. Tarpin sisäpinta on heijastavaa ja päälipinta camoa. Toimi paremmin mitä odotin. Sää oli tosi kurja. Lämpötila +- 0 C, mutta maaperä umpijäässä. Taivaalta tuli jäätävää tihkua illasta aamuun. Jäiseen maahan kiilaaminen oli vähän hankalaa, mutta muuten peitteestä sai helposti tehtyä harjamallisen teltan naruilla ja yhdellä kävelysauvalla.
    Hyvänä ominaisuutena ylijäämä peite kattaa koko “teltan” pohja-alan lämpöä heijastavana pintana ylöspäin. Pohjalle jäänyttä peitettä voi hyödyntää myös käärimällä sitä sisäänpäin jolloin sen alle saa myös kamoja. Pohjan ansiosta varusteet eivät ole kosketuksessa maahan. Mahdollisuus vaihtoehtoisesti myös kääriytyä siihen itse.
    Takaseinää lukuun ottamatta liepeet jäivät muutaman sentin maasta. Vesi ei kuitenkaan valunut liepeiden kautta pohjapeitteelle kun sen reunat piti sisäpuolella. Lumella reunatkin olisi saanut tiiviiksi. Pystytolppaan ( kävelysauva ) sai vähän kostean takin roikkumaan ja toimi tuulensuojanakin oviaukossa. Peite on erittäin kevyt ja menee pieneen pussukkaan. Saa nähdä miten kestää käyttöä. Varmaan kannattaa vähän katsoa mihin asentaa jos tarkoitus levittää yli jäänyt peitteen ala pohjapeitteeksi : materiaali varsin ohutta.
    Vaikuttaa toimivalta systeemiltä yhdelle henkilölle varusteineen. Ainakin 6 eri sovellustapaa olosuhteiden mukaan.

    1. Tämän kaltainen neliön tai suorakulmion mallinen tarppi on hyvä vaihtoehto myöhäiseen syksyyn ja osaan talvikeleistä, eli kun hyttysistä ei tarvitse välittää. Käytän itse myös 3×3 -tarppia tämän kaltaisissa oloissa. Tosiaan pystytystapoja on lukemattomia.

Vastaa käyttäjälle Päivi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.